Loistavampi sana kuvaamaan tämän aamun fiilistä olisi ehkä himpan rumempi, mutta säästän paitsi näppistäni myös lukijoiden silmiä. Kuulkaa, minä en nyt ole täysin varma miten tähän pitäisi suhtautua, mutta saisikohan lapsia liisattua vaikkapa johonkin tehtaaseen jossa ihmisten pitää pysyä hereillä myös yöllä? Johonkin, jossa silmien aukipito puhumattakaan pystyasennosta on kovassa kurssissa. Täältä näet irtoaisi, ja ihan viitenä kappaleena vielä!

Kyllä, viime yö kuuluu sarjaamme NFH, Nights From Hell. Jos joku on turhauttavaa niin armoton väsymys yhdistettynä kitisevään ja rätisevään tenavaan höystettynä neljällä yhden sisaruksen kotiutumisesta sukkiinsa sotkeutuneella kouluikäisellä. Niin. Spede heräsi johonkin merkilliseen vaivaan hieman ennen puolta yötä eli juuri kun irkku olisi tosiaan simahtanut peiton alle sen telkkarin tuijottelun lomassa. Vaiva vaikutti selvästi vyötärön alapuolella ja sen vaivan vuoksi kiemurreltiin, väännettiin, käännettiin ja päästeltiin tuskaisia ääniä.

Vaivaksi oletettiin pojan 12v pikkupenskavuosilta tuttuja kasvukipuja, jotka kohdistui tämän kohdalla sääriin ja reisiin. Ikä tosin hieman mietitytti irkkua, poikakin kun taisi olla lähempänä viittä kuin kahta kipujen alkaessa. Vaan mikäs, spedehän kasvaa kohisemalla niin ehkäpä ne tosiaan on niitä, tuumi irkku ja ukko ukon hieroessa irkun ja ukon välissä makoilevan speden koipia. Tässä kohtaa irkku totesi, että jatkossa täytyy alkaa hieromaan speden jalat jo ennen nukkumaanmenoa, sehän se auttoi pojan 12v kohdalla aikoinaan.

Koska spede pitää kovasti koipihieronnasta ei tämä luonnollisestikaan olisi malttanut millään siirtää kinttujaan peiton alle, peiton päälle saati muutenkaan kulmaan joka olisi mahdollistanut sekä ukon että irkun nukkumisen yhden aikaan yöllä. Tuohon mennessä jalkahierontaa oli harjoitettu tunnin verran speden maatessa reporankana edelleen siinä irkun ja ukon välissä. Tuumimme fiksuina että tuo ruojake nyt vain ei osaa asettua nukkumaan uudelleen siihen väliin, spede kun on aina pitänyt omaa sänkyä kovassa kurssissa.

Niinpä irkku siirsi yöhäirikön omaan petiinsä yhden kanttiin. Piti kädestä kiinni ja lupsutteli silmiään. Spedekin makasi aloillaan hetken. Mutta vain hetken, kohta se kiemurtelu, vääntäminen ja kääntäminen alkoi uudelleen. Rätinä muuttui lähinnä komentavaksi ärjähtelyksi ja karjahteluksi. Lopulta poika seisoi sängyssään huutaen kuin raivotautinen. Mikä siinä auttoi. Irkku otti pojan kainaloonsa ja siirtyi olohuoneeseen, kellokin näytti ruhtinaallisesti puoli kahta yöllä.

Ja siinähän se syykin selvisi. Pippeli, tuo mokomakin vimpain, oli huonosti. Spede, joka on tottunut kesän mittaan olemaan ilman vaippaa päivät, oli pissannut ja pippeli oli tarttunut kiinni johonkin vaipanmutkaan vaivaten kaverin oloa. Hitto että siinä kohtaa teki mieli hyppiä tasajalkaa ja karjahdella kuin jalopeura konsanaan. Etenkin kun samalla hetkellä yläkerrasta, josta oli kuulunut vaimeita kolahduksia ja puheensorinaa teinin kello yhdentoista kotiutumisesta asti, alakertaan kolisteli paitsi teini myös poika 15v. Meillä kun spedekriisit tuntuu olevan puolta taloa sykähdyttäviä kamaluuksia.

Siinä kohtaa irkun oli pakko siirtyä pihalle tupakalle. Muuten olisi tullut karjahdettua kerran jos kohta toisenkin. Etenkin kun teini vastasi kysymykseen muiden yläkertalaisten nukkumisesta "ei". Prinsessa on edelleen hereillä, poika 12v, joka kotiutui eilen isältään kahden viikon reissaamisen perään, on edelleen hereillä ja hänen ja poika 15v kohdalla kysymys olisikin ollut turha. Tupakalta palattuaan irkku ilmoitti kohtalaisen suorin sanoin että nyt riitti! Kaikkien unirytmit on sekaisin spedeä ja junnua lukuunottamatta ja varautukaa siihen, että huomenaamulla kukaan, SIIS KUKAAN, ei nuku yhdeksää pidempään.

Teinin ja pojan 15v unirytmin sekoamisen siedän vielä jotenkin, itse kun olin tuossa samassa iässä myös yöt hereillä mutta prinsessa 9v tai poika 12v. Ehei! Nyt riitti! Vartti ennen kahta irkku pääsi viimein takaisin sänkyyn speden kanssa. Pippeli oli nyt hyvässä asennossa housuissa ja kaveri simahtikin alle vartissa irkun ja ukon väliin. Irkku sen sijaan ei saanut unta. Älkää kysykö kauanko makasin hereillä sängyssä, mutta tuli siinä kuulosteltua kolahdukset ylhäältä, sanojen vaihdot ja muut vastaavat vielä ainakin puolen tunnin ajan.

Tänä aamuna sängystä nousi zombieta muistuttava irkku puoli seitsemältä. Kiroillen ja manaillen. Miettien mikä ihana päivä onkaan vielä edessä kun irkku ottaa ja tökkii jokaisen hereille yhdeksään mennessä. Ja kuinka ollakaan, poika 15v liittyi irkun seuraan heti kuultuaan ääniä alakerrasta. Hän kun meni nukkumaan kolmelta ja heräsi kuudelta kun piti aamukalaan mutta ei jaksanutkaan. Uskoo ken tahtoo, irkku ei.

Niin, poika 12v oli tosiaan kaksi viikkoa reissussa. Ensimmäinen viikko meni leireillessä, tosin jo tätä ennen hän yöpyi kotona vain kaksi yötä oltuaan ensin lähes viikon sedällään. Toinen viikko meni isän kanssa reissatessa, tuolla reissulla oli poika 15vkin mukana mutta tämä kotiutui heti heidän palattuaan isälle viime viikon lopussa. Poika 12v jäi sen sijaan vielä viikonlopuksi isälleen todettuaan pojalle 15v kotiutuvansa ennen koulujen alkua.

Minä en nyt ihan oikeasti tiedä miten minun pitäisi tähän taas suhtautua, pitäisikö tässä hyppiä tasajalkaa vai koettaa vain luovia ja odotella ajan kulumista. Viime talvenahan exä keksi siinä joululoman aikoihin että poika 12v muuttaisi hänen luokseen asumaan. Samainen sähläyshän oli viisi vuotta takaperin pojan 15v kanssa, tuolloin irkku otti lopulta yhteyttä lastenvalvojaan jonka näkemys asiasta sai exänkin vaikenemaan.

Kuten pojan 15v kohdalla, irkku ilmaisi myös pojan 12v kohdalla tiukasti mielipiteensä asiasta. Mitä hiton järkeä koko asiassa on. Exä painaa töitä aamuseiskasta iltakahdeksaan, monesti jopa kymmeneen. Poika 12v tietysti nauttii olostaan isällä, miksi ei nauttisi, tarjolla on loputtomasti roskaruokaa, limua, mehuja, kaakaota ja muita herkkuja ja kotiintuloaikoja ei ole sen enempää kuin nukkumaanmenoaikojakaan.

Tehdä saa mitä tahtoo, istua tietokoneella koko yön jos siltä tuntuu, katsella telkkarista juuri mitä huvittaa ja syödä sitä mitä mieleen juolahtaa. Tottakai siellä on miljoona kertaa hauskempaa kuin irkun luona, jossa kotiruoka on tiettyihin aikoihin, iltapala tiettyyn aikaan, nukkumaanmeno tiettyyn aikaan (lomalla saa VÄLILLÄ valvoa myöhempään mutta tuolloinkaan ei yli puolen yön) ja jossa limsaa ei tarjota kuin saunan päälle tai juhlan kunniaksi.

Irkun inhottaviin sääntöihin kuuluu myös tietokoneen sulkeminen kello 21:30, viikonloppuisin saa kone olla auki 22 asti, kotiintuloajat, telkkarin katsomisen rajoittaminen ja ulkoilun suosiminen. TYLSÄÄHÄN se on, vertaa sitä miltä kannalta tahansa exän luona olemiseen. Tokihan minä ymmärrän jopa jollain tasolla exän halun saada edes yksi lapsista luokseen asumaan, mutta silti en ymmärrä mikä järki siinä on.

Jos olisin ilkeä, toteaisin hänen haluavan pojan luokseen koska YH-isä kuulostaa hienolta statukselta ja hänen ystävänsäkin huoltaa kolme poikaansa edellisestä avioliitostaan itsellään. Toisaalta, ystävällä on siinä uusi vaimo mutta se ei liity tähän koska irkun mielestä sekin on päätön juttu johon en edes puutu tässä postauksessa. Jos sanon oikeasti rumasti, niin exä on aina ollut materiaalin ja titteleiden perään, mikään ei pönkitä omaa hyvää oloa kuin menestyvän ihmisen ulkoiset merkit, ja veikkaanpa että poika 12v tulisi kuulumaan niihin samoihin merkkeihin.

Aikaa tälle tuskin olisi sen enempää kuin nytkään, sehän taas vaikuttaisi kykyyn pitää niitä ulkoisia menestyksen merkkejä yllä jos olisi tultava kotiin neljän jälkeen ruokaa laittamaan ja toisaalta taas, määräykset kotiintuloajoista ja nukkumaanmenoista saattaisi saada pojan 12v pitämään isällä asumista vähemmän hohdokkaana. Ja miten on mahdollista, että lapsi, joka on asunut erillään isästään 2v lähtien ja ollut aina aiemmin isälleen se "ylimääräinen pyörä" onkin nyt se, jota höösätään, hemmotellaan, kuskaillaan ja pidetään kuin kukkaa kämmenellä.

Jopa siinä määrin että sekä teini että poika 15v ei ole mielellään isällään pojan 12v siellä ollessa. "Se kun huutaa aina jos poika 12v pikkasenkin valittaa meidän tekemisistä" tai "poika 12v näyttelee sille aina että sitä kiusataan". Niin. Tämä aivan vastaava tilanne oli viitisen vuotta sitten, silloin se joka oli maailman napa isällä ollessaan oli poika 15v. Muiden kuullessa aina kunniansa jos poika 15v ei saanut tahtoaan läpi.

Luulenpa että annan asian hautua. Saan raivarit jos sitten niihin on aihetta jossain vaiheessa. Nyt siirryn herättämään yläkertalaisia, tänään meillä tulee jokainen tenava nukkumaan ennen puolta yötä, mieluummin jo ennen kymmentä ja se on vissi niin! Hauskaa tiistaita kaikillen ja se on moro!