Että yhdistelmä aamutee, aamurauha ja aamupostaus jäi pelkäksi haaveeksi. On se kumma miten unta riittäisikin ja minä sentään luovutin pelin jo yhdeltätoista. Myönnettäköön, tänä aamuna katselin kelloa 5:25 ja hetken jo mietin että näinkö sitä nousisin ylös mutta juuri tuolloin nukkumatin leffaprojektorissa pyörinyt laiva/pizzauni vei voiton. Niin. Siinä unessa minä vuoroin paistoin pizzaa ja vuoroin olin töissä ruotsin laivalla. Että sellaista matkailua pitkin yötä...

Sen, mistä laivalla töissäolo tuli uniin hoksannee jokainen heti mutta se pizza. Siis minä tein eilen kaksi pellillistä pizzaa mutta että se tuuppasi itsensä jo uneenkin? Huhhuh. Olisiko tuo johtunut siitä etten enää karppaa orjallisesti vaan esimerkiksi sunnuntaina isäinpäivälounaalla söin mm kermaperunoita ja kotona vielä suklaata television äärellä? Eikä se eilinen pizzakaan ollut karppiruokaa edes nähnyt. Jotenkin sitä ei ihan joka päivä jaksa nähdä sitä useamman ruoan vaivaa, ei vallankaan jos ei ole itse käynyt ihan hetkeen kaupassa. Lauantaina en todellakaan hoksannut katsoa kuin ne pizzavärkit pikana.

Eilinen meni muuten merkillisen nopeasti. Ensin oli aamu ja kohta huomasinkin jo paitsi lähettäneeni tenavat koulutielle, myös siivonneeni alakerran, pesseeni vessan ja tuunaavani sitä pizzaakin jo asemiin. Iltapäivä sujuikin sitten lähinnä sukkapuikkoja kilisytellen, speden kanssa pälisten ja pienempiä läksyissä autellen. Illalla ihailin, jälleen kerran, poikien 14 ja 16 kanssa tilausvahvistuksen mukana tulleen linkin takana piilotellutta lomahuoneistoa.

Myönnettäköön että lievää ihmetystä aiheuttaa lomatorpasta käytetty nimitys "huoneisto" kun samaan aikaan kohde-esittelyssä puhutaan 100 neliöisestä talosta 2600 neliön omaan käyttöön varatulla tontilla. Odotan enemmän kuin jännityksellä toteammeko me kesäkuussa asustavamme paritalossa vaikkakaan kuvia katsomalla en mitenkään saa kyseiseen taloon mallattua kahta huoneistoa... Loppuviikosta on edessä vuokra-auton ja lentojen varaaminen ja maksu, sijoituksesta nostetut rahat kun saapunevat tilille tuolloin.

Ihan jees, lievää kauhistusta aiheuttaa kyllä se tosiasia että about kaikki käyttörahat reissuun pitää nyt säästää jostain ja jollain. Ehkä minun olisi oikeasti syytä saada aikaiseksi sen oman yrityksen laittelun kanssa? Vaikka nyt tuntuukin että päivät menee niin kiitolaukkaa että missä välissä sitä tästä ehtisi mihinkään? Osansa kiitolaukkaan tosin tekee istuma-asentoon, telkkariohjelmistoon ja illan kulkuun liitetyt sukkapuikot jotka silmukoivat viimeisiä sukkapareja kaverin sukkaläjään puhumattakaan kaikesta siitä ajasta jonka käytän lasten läksytouhuissa, kokkaillessa ja joulujuttuja suunnitellessa. 

Vaan nyt. Kai se on pakko luovuttaa, prinsessa ja poika 14v on jo koulutielle lähteneet mutta junnu makailee vielä tiukasti vällyjensä välissä. Teini ja tämän poikaystävä makaavat, anteeksi erittäin ruma sanamuoto jonka olen perinyt isäpuoleltani ja jota pyrin välttämään mutta joka sopii kuin nenä päähän tähän hetkeen jolloin olen kärtty ja ärtynyt kyseisen parin idioottimaisista touhuista, perseet homeessa todettuaan ettei heillä ole mitään tiettyä kellonaikaa jolloin heidän pitäisi tavata opettajiaan koululla. Just. Aivan varmasti yhteiskunta toimiikin heidän kellojensa mukaan, eikö? Ärinää...

No, viettäkääpä kiva tiistai. Pyrin samaan vaikkakin totean etten ole vielä alkuunkaan kartalla siitä mihin sen käytän, vaihtoehtoja kun riittää... Se on moro!