Aloitan kiroilusta, se kun on ankeampi laji ja näin ollen kiva saada nopeasti pois jaloista. Eli prkl! Vttu! Stna! Ja on se nyt htti! Näin. Jos kaipaatte syytä tälle kauniin suomenkielemme voimasanojen viljelylle näin aamutuimaan niin se on lienee hyvinkin simppeli ja ymmärrettävä; ukon tili ei ole tullut. Kyllä. Tämä on ensimmäinen kerta näiden 12 vuoden yhdessäolon aikana kun joudun todistamaan tällaista tilannetta. Ja ensimmäinen kerta se taitaa olla ukollekin koko tämän työhistorian aikana.

Asia korjattaneen suht nopeasti työnantajan puolelta mutta kirosanoja oli ihan pakko ripotella koska tili on ikäänkuin tyhjä ja huomenna pitäisi viedä lapsosia leffaan. Toisaalta, jääkaappi ja pakastin on täynnä eli emmeköhän me ensiviikolle kitkuttele mennen tullen. Ja niin, minulla on kyllä sukanvarressa muutama kymppi eli se leffareissukin onnistunee ja epäonnistuu, jos niin tekee, ihan muista syistä. Meillä on näet spedeongelma käsillä.

Niin. Mihin saat hoitoon 3v speden lauantaina päivällä kun ne tutut tutut ihmiset joille spedeä voisi kysyä on omilla reissuillaan. Teinipartio on isällään, ukon sisko viettää vapaaviikonloppua ilman lapsia ja niin, siinä olikin jo puolet vaihtoehdoista. Toinen puoli, kummitädit olisi vielä mutta toinen on töissä ja toinen rimpsalla joten eipä auta. Tämän hetkinen näkemys leffailusta on se että ukko menee yksin junnun ja prinsessan kanssa vaikka se jokseenkin harmillista onkin. Harmillista on sekin että spede ei vielä pääse leffaan, toystory olisi saattanut hyvinkin pitää lapsen penkissä sen puolitoista tuntia.

Vaan niin! Siirrynpä nyt sitten riemunkiljahduksiin, meillä on NETTI! Siis kiinteä ja nopea netti! Hittolainen, näin lujaa en olekaan tiedon valtatiellä ennen ajellut. Se miten tämä netti meille viimein tuli kirvoittaisikin kirosanan jos toisenkin jos niin antaisi käydä mutta en anna vaan keskityn ennemmin tähän riemuntunteeseen. Olo on vähän kuin voittajalla, pitkän kamppailun jälkeen se on täällä!

Niin. Minä näet soitin eilen aamulla sinne saunalahdelle ihmetellen että missä se netti mahtaa viipyä. Että kun piti aueta 30.9 eikä auennut kun kuparit ei toiminut, luvattiin että aukeaa 4.10. ja ei, seuraavana päivänä tuli viesti että liittymä kytketäänkin 6.10. Ja aukesiko tuo 6.10? No ei todellakaan! 7.10. eli eilen aamusella vuodatin tätä rimpsua kivakivapojan korvaan. Mikähän siinäkin on että olen osunut vain kivakivoihin tässä netin tiimoilta soitellessani?

No, kivakiva lupasi laitella yhteystietoni asennuksia tekevälle alihankkijalle, hänkään kun ei ymmärtänyt alkuunkaan mikä viivyttää toimintaa ja viisainta että alihankkija soittelee itse ja selvittää. Tunti tämän puhelun jälkeen kännykkäni piippasi tekstarin merkiksi ja kas, eiköhän siellä ollut viesti joka kertoi liittymän uudeksi kytkentäajaksi 8.10. Siinä kohtaa tosiaan kirposi kirosana ja toinenkin. Muutama vihainen ärjäisykin taisi päästä. Ja ei kun soittamaan uudemman kerran asiakaspalveluun.

Enpä olisi halunnut olla sen tättärän housuissa joka siihen puheluuni vastasi nettituen puolella. Minä näet lasketin aika hyvin tulemaan, kysyin varoiksi senkin onko ihan ok jos minäkin jatkossa ilmoittelen heille että uusi laskuni eräpäivä onkin silloin ja silloin ja tietysti teen sen jälkikäteen. Siinä vaiheessa tättärä oli jo ottamassa välipuhelua asennukseen ja tutkaillut koneelta viestin jonka laitoin saunalahdelle edellisenä päivänä kysellen korvaustenkin perään.

Että josko hän soittaisikin kohta takaisin minulle, hän selvittää asian välissä. Niin, minä tosiaan olin saanut jo edellisenä iltana lupauksen 15 euron hyvityksestä johtuen paitsi viivytyksestä myös siitä että totesin viestissäni jonottaneeni jo tovin jos toisenkin heidän palveluunsa kännykällä perjantaina. Eikä aikaakaan kun tättärä soitti. Totesi asentajan olevan meidän alueellamme tutkailemassa ja ihmettelemässä edelleen olemassa olevaa linjaongelmaa. Ja netin avautuvan ihan VARMASTI heti huomenna, eli tänään.

Jostain kumman syystä minä olin lievästi skeptinen tämän lupauksen suhteen. Yllätys olikin melkoinen kun kotiuduin prinsessan kanssa kaupalta illansuussa ja huomasin että se naapurin vieraaksi lukemani pakettiauto olikin meidän portinpielessä ja asentaja hääräsi johtojen kimpussa ulkoseinällämme. Tässä kohtaa on pakko antaa piste jos toinenkin asentajalle ja ihmetellä tampereen puhelimen toimintaa. Meidän nettiyhteytemme on aikoinaan liitetty sokeripalalla. Hmph.

Saunalahden kivakiva-asentaja tinasi johdot yhteen ja rukkaili niiden päälle vielä kumipäälliset todeten että nyt niiden pitäisi ainakin pysyä kunnolla kiinni ja päästää niitä megoja läpi, sokeripaloilla kun on kuulemma inhottava tapa hukata osa megoista matkalla. Varsinainen vika netin yhteyksien kanssa oli kuitenkin ollut siellä jakokaapilla jossain, mutta asentaja oli käynyt tuon korjattuaan mittaamassa yhteyksiä vielä pitkin meille tulevaa linjaa ja todennut yhteystehon pienenevän reippaanlaisesti meidän pistorasiamme ja ulkopylvään välillä.

Kivakiva-asentajan kanssa juttelimme tietysti vielä niitä näitä aikamme, minä oletin blondina että nyt linja on kunnossa ja netti aukeaa tosiaan tänään, 8.10. ja asentaja totesi että ei, se on nyt samantien siellä auki ja kehotti prinsessaa käymään kokeilemassa onko tosiaan näin. Voi sitä riemun ja ilon määrää kun meillä tosiaan pääsi muutkin nettiin. Kivakiva-asentajan kanssa jatkoimme vielä aikamme juttua pihalla ja hitsi, annanpa asentajalle vielä lisäpisteen jos toisenkin.

Eilisiin riemunkiljahduksiin voi lisätä vielä iltaisen shoppailureissuni, shoppasin näet postiostoksia H&Mllä ja Lindexillä. Nyt on prinsessan vaatekaappi suht kunnossa kunhan Lindexin paketti tulee, prinsessalla näet on puserot about loppu. T-paitoja löytyy kyllä mutta pitkähihaisia... Yksi. Yksi ainoa pitkähihainen pusero. Lisäksi on toki huppareita ja fleecejä mutta niiden alla olisi pitkähihainen varsin hyvä. H&Mltä tilasin prinsessalle talvitakin, viime vuotinen on auttamattomasti liian pieni, ja pojalle 14v keinonahkatakin.

Lisättäköön ilonaiheisiin vielä pari eilistä tapahtumaa eli spede on viimein tajunnut että boksereita voi ja pitääkin pitää jalassa päivisin. Tähän astihan poika on kulkenut nakuna ja äiti on kerran jos eräänkin miettinyt millä ihme ilveellä sitä saisi pojan pitämään edes housut jalassa ja kas, eilen sen muistin. Meillähän on kaikki pojat olleet samanlaisia munasillaan juoksijoita ja isommilla on housut saatu pysymään jalassa kertomalla harakasta joka saattaa luulla pippeliä madoksi. Tarina meni täydestä myös spedeen ja nyt meillä ihaillaan formulaboksereiden peittämää pikkupeppua.

Toinen ilonaihe on ehdottomasti se että sain kuin sainkin perattua eilen paitsi aikuisten naulakon, myös lasten naulakot a ja b sekä ulkovaatekaapin. UFFille lähteviä osui käteen vaate jos toinenkin, muutama kirpparille mahdollisesti menevä takki ja jakku haki oman paikkansa kirpparilaatikosta ja kas, totesin että takkiosasto on tosiaan prinsessan talvitakkia ja pojan 14v syys/pikkupakkastakkia lukuunottamatta kuosissa.

Toki talvea ajatellen on hankittava vielä ulkohousuja osalle sakista ja teiniä lukuunottamatta joka iikka taitaa tarvita uudet talvikengät mutta siinä se sitten onkin. Jes! Ja nyt siirryn kotihommien pariin ts tyhjentämään tiskaria, petaamaan petejä, laittelemaan aamupaloja, nakkomaan lapsia ovesta ulos ja suorittamaan kunnon siivousta joka käsittää myös yläkerran. Se on moro ja viettäkää mukava perjantai!