Mahassa. Tai no ei mahassa, siellä biletetään, mutta olotilan puolesta. Eilinen pakotus selän puoleltakin on helpottanut, eli kaipa se tiukka lepoasento auttoi. Luulen mä. Tänään aion jatkaa suunnilleen samalla linjalla, sillä erolla tosin, että prinsessan vien pikkuserkulleen leikkimään ja palaan sitten lepäilemään. Kai se on uskottava, ei se nyt sovi ihan kaikenlainen riehuminen tähän vaiheeseen. On vain niin jotenkin ahdistavaa kun hommat ei hoidu ja aina ei viitsisi olla pyytämässäkään.

Teiniltä tuli illalla vielä viestikin, hauskaa on ollut ja on edelleen, hyvä niin. Kyllähän sitä itsekin aikanaan riparilla nautti olosta, ei ne tunnit juurikaan haitanneet sitä että kaveriporukassa oli pirun hauskaa. Onkohan tässä nyt sitten tosissaan tulossa vanhaksi kun esikko on selvästi astumassa taas uuden rajapyykin yli? Kovin vanhaksi en tosin itseäni vielä tunne, pirulainen. Ehkä ensi vuonna? Tai sitten kun 40 tärähtää lasiin, eli muutama vuosi vielä.

Antakaapa muuten sapuskavinkkejä, siis sellaisia simppeleitä, ei mitään monimutkaisia tai raskaita aterioita, jotain helppoa ja suht kevyttä mitä voisin kaupasta hakea kaappiin itselleni. Ruokahaluttomuus alkaa vähitellen rassaamaan, tylsää syödä puoliväkisin ja ehkä se olisi siedettävämpää kun siinä olisi vaihtelua. Kunhan muistatte perussäännöt eli en syö sieniä enkä mereneläviä. Paitsi tonnikalaa. Joka on kylläkin tölkinelävä.

Ja nyt, pakko mennä solttuja kouluttamaan...