Joopa joo, sain kuin sainkin aikaiseksi ja istutin prinsessan autoon hieman viiden jälkeen. Prinsessahan on vaateosastoa ajatellen varsinainen ongelmapesäke ja murheenkryyni. Hän ei välitä eikä halua farkkuja, mutta legginsitkään ei käy sen paremmin. Ehei, meillä kuljetaan collegehousuissa. Ja niin, niitä prinsessalle passeleita collegehousuja ei tässä maailmassa tunnu juurikaan olevan.

Joko ne on liian kireät reisistä ja pepusta tai sitten ne on liian pitkät tai muuten vaan epäkelvot tämän silmissä. Tammikuussa kolmien vanhempien collegehousujen lisäkkeiksi ostetut kahdet ihanat collegehousut on kokeneet pahoja vastoinkäymisiä joiden tuloksena kummatkin on rikki, toisissa on palkeenkieli takapuolen kohdalla, toisessa pari reikää etureidessä. Yhtäkkiä palasimme siis jälleen hetkeen jolloin prinsessalla ei ole kuin yhdet kelvot collegehousut, ne jo aiemmin ostetut mallit kun tämä on julistanut en tykkää-osastolle kuuluviksi.

Paitsi niitä housuja oli tarkoitus katsoa myös saappaita. Hurraa, saappaat löytyi kuin löytyikin, ja vielä sellaiset joista prinsessa itse piti suunnattoman paljon. Nyt on neidillä koon 37 lyhytvartiset kumpparit joita äitikin voi halutessaan lainata. Äidin täytyy tosin laittaa villasukka väliin, äidin jalka kun on niihin himppasen pieni. Housuja taas. Niinpä niin, tasan yhdet housut löytyi. Siis sellaiset jotka prinsessa kelpuutti.

Eikä nekään ole housuhousut enkä minä olisi niitä välittänyt edes ostaa koska olen lähes satavarma siitä että kovin kauaa tämä ei niistä tule pitämään. Kenties tasan tämän päivän ajan, uskallan väittää. Ne kun on legginsit, mukavan venyvanut mutta silti, legginsit. Ja niitähän neiti ei ole suostunut pitämään aiemminkaan. Seuraksi ostettiin vielä pitkän mallinen paita, keltainen, eli juuri prinsessan väriä.

Myös pikkuhousuja eksyi koriin. Prinsessallehan ostettiin tammikuulla niitäkin ja vieläpä viidet. Viimeiset pari-kolme viikkoa onkin mennyt ihmetellessä niiden sijaintia. Pyykissä kun ei ole näkynyt kuin kahdet, eikä niistäkään toiset ole niitä uusia. Osittain katoaminen selvisi yläkertaa siivotessa, sieltä kun löytyi yhdet likakoriin päätymättömät mutta silti. Missä on kolmet pikkarit? Enpä muuten olekaan muistanut mennä omaa alusvaatelootaani läpi, syytä ehkä olisi sillä ne yhdet löytyi juuri sieltä teinin järkättyä pyykkejä kaappeihin. Prinsessan pikkuhousukokohan on ruhtinaallinen 158/164.

Kaiken kaikkiaan shoppailureissu oli lähestulkoon onnistunut. Edelleen jäin kaipaamaan paria housuparia enemmän, vaikka meillä pestään pyykkiä usein niin olisi se nyt ihan kiva että niitä olisi useammat kuin kahdet jotka toiselle käy. Etenkin kun neiti on nopea sotkemaan vaatteensa. Lopuksi piipahdimme vielä sittariin josta hain töihin eväsjogurtteja itselleni. Samalla kertaa tuli kurkattua sittarinkin housuvalikoima mutta eipä tuosta mitään iloa ollut. Tulipa sentään ostettua vihdoin ja viimein spedelle uusi tarhareppu sen rikkoutuneen tilalle että jotain sentään.

Kummasti se kello oli ehtinyt jo seitsemään kun kotiuduimme joten ohjelmassa oli enää pienempien iltapalatus, keittiön siivous ja Greyn anatomia. Sanoisinko että eilinen kotiaika meni vauhdilla ohi. Oikeastaan hyväkin niin, minä kun olin puhkipuhki jo yhdeksän kanttiin ja painelinkin sänkyyn ollen umpiunessa jo hyvissä ajoin ennen kymmentä.

Mitä taas tulee eiliseen työpäivään niin ei uutta auringon alla. Rehtori jää loppuviikoksi lomalle ja tietenkään tämä ei ollut muistanut kysyä oppisopparirahoista. Tänään hän on tulossa piipahtamaan koululla eli kysynpä vielä kerran varoiksi mutta todennäköisesti asia jää odottamaan ensi viikkoa.

Ja nyt, siirryn suorittamaan erinäisiä kodinhoitotouhuja ennen lähtöäni. Viettäkää oikein kivakivatorstai ja se on moro!