On se. Menin sitten maate illansuussa, ihan vaan hetkeksi siis ja tietäähän sen, nukuin puolitoista tuntia. Heräsin siis illalla hieman ennen kahdeksaa, ja mikä olikaan sitten tulos? Arvatkaapa kuka sai unta ennen puolta yötä? Niin just, kannattiko... No jaa niin, Spede söi tosin vielä hieman ennen puolta yötä että juu, kai se sitten kuitenkin kannatti. Ja se Spede... Siinä äidillä on varsinainen äijän alku. Spede päätti yöllä siinä hieman ennen neljää, että hän ei kertakaikkiaan nyt OSAA saati HALUA syödä sängyssä. Siis ei missään nimessä. Ei auttanut, pakko oli nousta olohuoneen puolelle evästämään ja onhan se niin, että jos yöllä puoli tuntia hypit pystyssä kesken unien niin aamulla on olo kuin nukkumattomalla.

Onneksi junnulla on tänään kaksi kerhoa eli yhdeksän jälkeen pääsee nukkumaan täysin hiljaisessa talossa mikäli siis Spede ei saa mitään omalaatuista "minähän en nyt nuku"-kohtausta. Tuskin sentään, Spede on vielä toistaiseksi ollut erittäin suostuvainen nukkumaan aina äidin sitä ehdottaessa. Paitsi siis joskus. Kun saa jonkun äijä-kohtauksen.

Piti eilen jo kirjoittaa yökastelusta oikein kunnolla, mutta se sitten jäi kun jotenkin päivä lipsahti ihan huomaamatta illaksi. Kas kun tuo junnu aina välillä sen sänkynsä lirii. Tosin se on aika harvoin, mutta silti. Oikeastaan ongelman ydin on varmaan siinä, että äiti, tuo viisas ja suorastaan yliälykäs bimbo, on ollut lievästi ylivarovainen näissä junnun isoksi kasvamis-jutuissa. Toisin sanoen, äiti ei pojalta vaippoja edes koettanut kunnolla saada pois ennen viime kevättä ja silloinhan junnu oli jo neljän! Tähänkin on tosin syynsä, eikä vähiten se, että kumpikin isommista pojista on kärsinyt yökastelusta.

Isompi pojista sai aluksi käyttöön pissahälyttimen. Siis kapineen joka alkaa huutamaan kuin palohälytin mikäli lirit tulee, ja lapsi havahtuu siihen ja säntää vessaan ja kas, kohta tämä oppii heräämään jo siihen hädän tunteeseen. Juu. Täydellisessä maailmassa varmasti käykin niin, meillä ei käynyt. Kaikki muut kyllä heräsivät, mutta poika ei koko ääntä edes noteerannut, ehei, nukkui ja pissasi ilmeenkään värähtämättä. Onneksi testi lopetettiin lyhyeen, lääkäri totesi saman minkä minä, poika on liian sikeäuninen. Tilalle astui nenäsuihke ja kappas vaan, kolme kuukautta riitti.

Yökastelussahan on pääasiallisesti kyse hormooneista. Irkku on lukenut suunnilleen kaiken minkä on käsiinsä saanut asian tiimoilta. Eli, ihmisen aivolisäke tuottaa hormoonia (en muista nyt nimeä) joka säätelee virtsan erittymismäärää yöllä. Tämän hormoonin tuotanto käynnistyy suunnilleen pari-kolmevuotiaana, mutta joskus sen käynnistyminen saattaa viivästyä reippaastikin. Mikäli hormonia ei erity, pissaa erittyy öisin ihan yhtä paljon kuin päivällä ja arvaahan sen, jos on kyseessä sikeäuninen lapsi niin mihin se pissa päätyy? Sänkyyn tietysti.

Hoitona on siis korvaava lääkitys, minirin muistaakseni, joka toimii kyseisen hormonin "sijaisena". Isomman pojan kohdalla tätä lääkettä oli vielä myös nenäsuihkeena, sitä en tiedä onko sitä enää muuta kuin tabletteina. Tosin silloin aloitettiin hoitokin jo nelivuotiaana, tätä nykyä hoito aloitetaan vasta viisivuotiaalle. Kuten siis tehtiin pojan kaksi kohdalla. Ja tämän kohdalla se yökastelu olikin isompi ongelma kuin vanhemman pojan eli tätä hoidettiin lääkityksellä muistaakseni pari-kolme vuotta. Lisäksi katsotaan sitä kastelumäärää ennenkuin lääkitykseen lähdetään. Jos lapsi pissaa kerran kaksi viikossa sänkynsä, se ei vielä ole kriteeri lääkitykselle. Lääkitys katsotaan tarpeelliseksi mikäli "kosteita" öitä on suunnilleen puolet kuukaudesta tai enemmän.

Niin. Junnu on ollut omituinen lapsi tämän asian kanssa. Ollut yökuiva jo iät ja ajat mutta miten? Mikäli tällä on ollut vaippa. Jos joku on minusta päätöntä niin se. Eli kun poika nukkui vaipan kanssa, tämä ei pissannut. Samaa vaippaa olisi voinut käyttää liki ikuisuuden. Vaan annapa olla kun sen otti pois, johan tuli pisulit. Aika päätöntä minun mielestäni. Ikinä kuullutkaan moisesta keneltäkään, hieman pisti välillä itseäkin mietityttämään että mikä hiton pissapidike siinä vaipassa oli.

Kevään mittaan alkoi vähitellen näyttää siltä, että ilman vaippaakin pissittömyys alkoi onnistua vaihtelevasti, tosin itse olin jo siinä vaiheessa niin kypsä jatkuvaan huonosti nukkumiseeni, että ilmoitin etten jaksa nousta edes silloin tällöin yöllä lakanan vaihtoon. Ne harvat tunnit mitkä sain yön aikana nukuttua oli itselleni kallisarvoisia, enkä todellakaan halunnut nukkua yhtään enää vähempää. Mies lupautui ottamaan koko homman kontolleen kun tällä alkoi kesäloma.

Ja koska junnu on junnu ja omituinen siis, niin hyvinhän se kuivana pysyminen toimi kunhan tajusimme että pikkukalsarit puhumattakaan pyjamahousuista toimii puolestaan pissahoukuttimena. Sanokaa nyt tekin, jos joku on hullua niin se, että lapsi on kuiva kun nukkuu vaipalla, samoin tämä on kuiva jos nukkuu pippeli paljaana, mutta jos sillä on kalsarit niin se pissaa... Tämä yhtälö on minulle edelleen hepreaa. Vahinkoja toki sattuu välillä, pääsääntöisesti perjantain ja lauantain välisenä yönä, joka taas johtuu luultavimmin siitä, että perjantai-iltana on sauna ja silloin juodaan ja paljon. Jo pelkästään saunassa poika juo puolen litran kerhopullollisen juotavaa ja tottahan se janottaa vielä saunankin jälkeen.

Toinen mikä on takuuvarma keino saada poika kastelemaan sänkynsä yöllä on vesimelonin antaminen illalla, samoin toimii näköjään omena sekä murot. Liikaa nestettä siis. Olen itse päätellyt pienessä kuukunassani, että hormonin eritys on kyllä käynnistynyt, mutta on vielä hitaanlainen. Voi olla että teoriani on täysin väärä, mutta silti. Eli junnun kohdalla ei voida vielä ainakaan puhua lääkitystä kaipaavasta yökastelusta kuten kahden isomman pojan kohdalla kävi.

Ja niin, yökastelu on yleisempää pojilla, näin ainakin asian tiimoilta tehdyt tutkimukset väittää, ja siihen altistaa pitkälti perimä. Itse olen suunnilleen valmis allekirjoittamaan tämän väitteen, kumpikin tytöistä on olleet yökuivia parivuotiaina. Ne, joiden kanssa olen yökastelusta puhunut, on yhtä poikkeusta lukuunottamatta olleet poikalasten äitejä. Yksi tyttö mahtuu joukkoon. Tosin tässä pätee näköjään sääntö, jonka mukaan on paljon myös vanhempia joita lapsen kastelu hävettää eli asiasta ei mielellään puhuta.

Okei, tottahan se on, että yökastelijan vanhemmat kärsivät kastelusta, en väitä, on todella inhottavaa herätä öisin siihen että lapsi pissaa sänkynsä ja todella inhottavaa on myös pestä jatkuvasti petivaatteita etenkin jos ei ole kuivuria. Ihme säkä, miten satuimmekin exän kanssa ostamaan kuivaavan pesukoneen silloin kun vanhempi poika oli vauva. On kuivuri maksanut itsensä moneen kertaan takaisin, väitän. Siitäkin huolimatta että vanhemmat kärsivät kastelusta, pitäisi muistaa että eniten siitä kärsii lapsi itse. Kastelu rajoittaa aika hiton paljon lapsen elämää ja johan se väsyttääkin herätä öisin pesulla käymään ja vaatteiden vaihtoon.

Yökastelija ei mielellään yövy muualla kuin kotona, ymmärrettävää, ei sittenkään vaikka kyseessä olisi kuinka tutut ihmiset. Meillä on käynyt sikäli säkä että poika kakkosen kaveri kuului myös kastelijoihin eli poika uskalsi mennä heille yökylään ja toisaalta taas tämä poika yöpyi meillä. Yökyläilyillä tosin lisävarusteena kummallakin oli vaippahousut joita ei mitenkään esitelty muille vaan jotka äidit jemmasi pojille peiton alle salaa sujautettaviksi poikien omasta toiveesta. Onhan se kuulkaa noloa eskari-ikäisille laittaa vaippaa yöksi, mutta silloin kun kumpikin kärsii samasta vaivasta, se ei ole niin ylivoimaista kuin jos yksin olisi asian kanssa.

Leirille kumpikin poika pääsi tai oikeammin halusi, siinä vaiheessa kun näillä oli lääkitys jo alkanut tehoamaan niin että alle puolet kuukaudesta kului enää kastellessa. Yksi varma keino muuten pahentaa kastelua on se, että tekee yöllä pissaamisesta numeron. Tämä on meidän kakkosen kanssa huomattu, isänsä mokoma kun teki sitä pojan siellä yöpyessä. Huusi siis kuin heikkopäinen siinä vaiheessa kun oli kurkkuaan myöten täynnä kastelua vaikkakin ymmärrän että pänni, oli juuri uusinut patjat kastelun takia. Mutta silti, poika oli siinä vaiheessa jo kotona lähes täysin yökuiva ja miten kävikään sitten isällä ollessa? Tottakai poika alkoi pissaamaan lähes joka yö siellä ollessaan, alitajuisesti taisi jännittää nukkumista niin paljon, tai siis näin minä sen olen päätellyt. En sitten tiedä, miten se poika siellä onnistui niin paljon pissaamaan että patjat piti uusia, kotona kun käytössä oli sopimus pojan itsensä kanssa eli heti kun poika havahtui siihen että pissa tulee, tämä heitti vauhdilla sijauspatjan ja peiton sängystään pois jolloin äidille jäi pestäväksi vain kyseiset kapineet ja varsinainen patja pysyi kuivana.

Tästä tuli nyt todella pitkä sepustus, koettakaa kestää... Loppukaneettina, älkää vanhemmat hävetkö mikäli lapsi kastelee älkääkä missään nimessä tehkö asiasta numeroa. Eniten koko kastelusta kärsii lapsi itse etenkin jos on jo lähellä kouluikää ja vielä enemmän jos on koulussa. Siinä vaiheessa kun yöllä oikein v-tuttaa vaihdella petivaatteita, koettakaa asettua lapsen asemaan ja miettiä miltä tästä tuntuu, ei lapsi kiusallaan sänkyään pissaa. Paitsi junnu, joka hoksasi että pääsee äidin ja isin sänkyyn kun pissaa omansa... Aina siihen asti kun äiti ja isi huomasi asian ja päättikin, että lakanat vaihdetaan yöllä ja unet jatkuu siellä omassa sängyssä. Kummasti väheni tuo yöpissailu, sanoisin. Koettakaa jaksaa ja hakekaa apua lääkäriltä, kastelu loppuu lähes sataprosenttisen varmasti jossain vaiheessa kunhan se hiivatin aivolisäke herää kunnolla.

Nimim. kuivaa on... paitti junnulla ajoittain *reps*

Ohhoh! Kello käy jo vaikka mitä ja minä vieläkin sepustan... Nyt menen, kamalaa, kiirus tulee kun junnun kerhokin on tänään... Moro!