Ja pahemman luokan sellainen, se minusta on kuulkaa tulossa. Aion näet tänään soitella uudemman kerran vakuutustyttöselle. Jokohan tuo kohta saa tarpeekseen, ottaa lopputilin, lakkaa vastaamasta minun puheluihini tai tekee peräti lähestymiskieltopyynnön... Mutta kun.

Minuun iski megalomaaninen epäilyfiilis illalla. Liittyen tähän tiskikoneen uusintaan. Olen suunnilleen satavarma, että tyttönen sanoi minulle eilen puhelimessa että meille on vakuutusyhtiön toimesta tulossa astianpesukoneeksi SN44T280SK eli juuri tuo minkä linkitin eilen tänne. Ja voi kuulkaa, kai tämä kertoo irkun pienistä ympyröistä, omituisista pakkomielteistä, sekapäisestä kodinkoneiden palvonnasta ja vaikka mistä, mutta irkkuhan on konetta nyt eilen katsonut ainakin 10 kertaa jo netistä.

Sanottakoon puolustuksekseni sen verran, että minä en riehaannu uudesta televisiosta, en kotiteattereista, en stereoista tai pelikoneista, mutta kun kyseeseen tulee kodinhoitoon liittyvät koneet, siis jääkaappi, pesukone, pakastin jne niin jo, irkku on kuin pikkulapsi karkkikaupassa. Hivelen pintaa alussa, testaan eri ominaisuuksia, tutkin, pyyhin ja puunaan. Ja tämä "rakkaus" säilyy hyvin voimakkaana koko kodinkoneen elinkaaren ajan, etenkin jos kodinkone osoittautuu sen arvoiseksi eli on pitkäikäinen.

Mitä ollenkaan tekisinkään ilman vanhaa uskollista hellaani. Joka on yli kymmenen vuotta palvellut ja ollut ehdottomasti yksi parhaita hankintojani kautta aikojen. Tai pyykkikonetta? Kohta 15 vuotta on yhdessä pyykkivuoria taltutettu, pari kertaa tosin jouduttu vaihtamaan poistopumppu matkan varrella mutta sehän on luontaista kulumaa, on irkkukin tohtoria joutunut tapaamaan tänä aikana... Tiedän, eräänlaista hulluutta tämäkin varmasti mutta kun...

Minulle pyykkikone tai hella on vähän vastaava kuin kirjailijalle kirjoituskone. Tai maanrakentajalle kaivinkone. Taksikuskille se pirssi. Tärkeä ja tarpeellinen työkumppani joka on minulle tuttuakin tutumpi. Voi olla että vertauskuva on lievästi ontuva mutta niin, pointin siitä varmaan saa poimittua. Oli miten oli, minä olen siis erittäin valmistautunut siihen, että tuo kone tulee meille.

Ja eilen kun sieltä hankintaosastolta soitettiin, en huomannut kiinnittää huomioa siihen minkä mallin se mies sanoi sieltä, totesi vain että se tulee expertasalta meille ja sieltä soitetaan vielä iltapäivän aikana tarkemmin se aika että moneltako se tulee tänään, tiistaina. Kysyin toki hankintaosaston mieheltä, että kun saisin sen ihan saman koneen paikallisesta liikkeestä 740 euron hintaan kuljetuksineen ja ikäänkuin vielä saman päivän aikana, että voinko ottaa sen ennemmin sieltä kun tässä nyt ihan oikeasti sitä konetta hieman kaivattaisiin. Mies totesi että tokihan sen voin ottaa (ääni kuulosti muuten lievästi korpeentuneelta) mutta maksanko sitten itse sen erotuksen, he kun saavat sen halvemmalla sieltä expertasalta asennuksineen, rahteineen ja kaikkineen.

Ja minkä mokan irkku siinä tekikään, totesi että no antaa olla sitten, jos se kerran tulee seuraavana päivänä niin kaipa irkku voi odotella. Että olkoon nyt, odotan että sieltä soitetaan ja sovin sen ajan. Että mitäpä tässä nyt sitten yksi päivä lisää astioita pitkin keittiöä levitellessä. Moka! ISO MOKA! Mutta kun minä todellakin oletin että sieltä soitetaan iltapäivän aikana ja sovitaan se kuljetus.

Ei muuten soitettu. Ja koska irkku on irkku, oli irkun pakko tutkia netistä kyseisen liikkeen sivuja. Ihan vain päästäkseen tähän megalomaaniseen epäilyfiilikseen. Kas kun kyseisen firman sivuilla ei ole sitä minulle luvattua konetta. Ehei, siellä on SN44T230SK eli koreiltaan täysin vastaava kone mikä meillä nyt rikkoutui. Ja niinkuin minä sitä ruokailuvälinekoria jo ihailin, kuinka minä jo intoilinkaan siitä, että koneeseen mahtuu enemmän tiskiä kerralla kun alakorissa ei ole sitä ruokailuvälinekoria, kuinka minä jo ihailin kaikkia erilaisia tapoja miten sitä sisätilaa saa muuteltua.

Ymmärrättekö nyt, miksi joudun soittamaan sille vakuutustyttöselle? Ja kysymään mikä se malli oli jonka tämä sanoi meille olevan tulossa. Että jos tässä onkin hankintaosasto nyt vaihtanut koneen lennossa tuohon toiseen. Ja niin, aion toki pahoitella soitteluani mutta kun, minulle piti jonkun soittaa eilen siitä kuljetuksesta ja minä tarvitsen sen koneen tänään ja hyvä on, aivan sama, jos se on siitä kiinni niin minä maksan itse sen erotuksen koneiden välillä kunhan saan sen koneen tänään ja saan juuri sen koneen mihin nyt olen ihastunut sydänjuuriani myöten.

Samaan aikaan toki olen miettinyt sitäkin, että eikö tämä ole eräänlaista pikkumaisuutta minulta, yhden pirun korin takia koneen valitseminen? Kuten ukko illalla totesi, irkulla on hieman kallis maku keittiökapineissa. Onhan se, en väitä mutta kun minä myös käytän niitä paljon. Kai minulla silloin on oikeus olla hieman kalliimpi se maku, koska ne ovat minun työvälineitäni eikä suinkaan vain näön vuoksi keittiössä?

Tiedän, selityksiä, selityksiä ja selityksiä sekä puolustuspuheita. Kutsuttakoon minua sitten lapselliseksi, ahneeksi ja pikkumaiseksi irkuksi.. Mutta minä TAHDON tuon koneen missä on ruokailuvälinekori ylhäällä.

Päätän raporttini täältä epävarmuusfiiliksistä tähän ja menen hakemaan lisää kahvia.