Eilinen päivä. Ukko kävi leffassa tenavien kanssa, me notkuimme speden kanssa telkkarin ääressä ja luimme välillä Autot-kirjaa. Oikeastaan ainoa eilisen todellinen kunnon toimintakin liittyi siihen autot-kirjaan, se kun oli räjähtänyt ja pahasti lasten katseluissa. Kannet oli kahtena kappaleena olkkarin hyllyssä kirjan seilatessa kannettomana ja muutaman sivun alalaidatkin repsotti ilkeästi. Kirja on, arvattavastikin, sekä speden että junnun suosikkeja.

Niinpä kivakivaIrkku otti ja kaivoi kontaktimuovit esiin ja kas, kirjasta tuli lähes uudenveroinen kun aikani sitä paikkailin ja päällystin vielä lopuksi. Kyllä sitä kelpasi lukea vielä illallakin lapselle. Speden nukkumaanmeno viivästyi eilenkin lähes tunnilla, tai niin, ei se oikeastaan menon osalta viivästynyt mutta unentulossa se viivästymä sitten näkyi. Perjantainahan meillä mentiin normaalia myöhemmin saunaan eli spede päätyi sänkyynsäkin vasta ysiltä palkiten meidät normaalia myöhempään nukkumisella eilen aamulla. Se kaiketi sitten syy siihen eiliseenkin nukahtamisen venymiseen joka toki palkittiin vuorostaan tänä aamuna pojan herätessä vasta puoli ysiltä.

Tämäkin päivä saattaa mennä pitkälti harakoille, ilma on jotenkin niin superankean näköinen että ei oikein kiinnosta mikään. Saattaa siis olla että vietän päivän nojatuolissa sukkapuikot kolisten ja keskittyen vaihtelevaan televisiotarjontaan. Harmillista kyllä, siskon auto on edelleen meidän pihassamme ja siellä olisi vino pino NYPDn ekoja tuotantokausia jotka minä missasin aikanaan telkkarin puolelta. Harmillisen asiasta tekee se, että auton avaimet on siskolla joten en pääse levybokseja sieltä kaappaamaan. Hittolainen!

Telkkarista tulikin mieleeni. Katselin eilen todella hyvän elokuvan siinä illansuussa neloselta. Tahdon Voima laittoi miettimään omaakin suhtautumista elämään hieman uudelta kantilta. Siihen perään olisi toivonut jotain suunnilleen yhtä puhuttelevaa tai ainakin rauhallista ja vakava-aiheista ohjelmaa mutta ei, tarjonta oli aika onnetonta ja prinsessapäiväkirjatkin oli jo niin nähdyt joten ei liene ihme että osa kakkosleffasta meni nuokkuen. No, onpa ainakin otettu rennosti eilinen! Ja silti väsyttää edelleen, näemmä vanhan elimistö menee aivan sekaisin kun valvoo yhden yön miten sattuu.

Tälle aamulle löytyy kyllä yksi puhdas ilonaihekin. Perjantaina näet netti sekosi totaalisti koneellani, tai ei niinkään netti vaikka ensin niin luulinkin vaan selain. Jösses että oli eilen hankalaa päivittää blogia toisella selaimella, minä kun olen täysin Tuliketun orja. Olin toki poistanut sen seonneen tuliketun koneelta ja asentanut sen uudelleen mutta arvaahan sen etten minä muistanut siinä yöllä nukkumaan mennessä läppäriäni sammuttaa vaan manasin eilen päivällä kerran jos eräänkin sitä että edelleen tulikettu oli sekaisin kuin käkikello konsanaan.

Niin. Kannattaa tosiaan sammuttaa kone niin se uusi asennuskin lähtee kunnolla toimimaan. Olisi ehkä kannattanut jo eilen päivällä sammuttaa mutta jotenkin siinä superpuutumuksessani en muistanut koko juttua. No, nyt pelittää ja hyvin pelittääkin, kas kun kone tosiaan oli yön kiinni. Mikähän siinä on että aina blondilla ei ole kaikki muumit laaksossa?

Ja nyt siirryn telkkarin ääreen, josko sieltä tulisi jotain edes suunnilleen katsottavaa. Keittiö tuli raivattua jo aamusella aamuteen lomassa joten se on moro ja viettäkää mukava sunnuntai!