Uni. Nukuin näemmä puoli tuntia pidempäänkin kun muutamaan aamuun, no, nukkumatti tosin tuli vasta hieman ennen puolta yötä, mutta liki pitäen kuusi tuntia unta on ainakin tunti enemmän kuin useaan yöhön joten ei valittamista.

Mies soitteli illalla, palannevat jo tänään junnun kanssa. Ihan kiva, pääsee poika huomenna kesäkerhoon, eipä niitä kertoja taida olla kuin pari jäljellä. Tänään on irkulla vapaa, pitää mennä sinne kelaan, kunhan jaksan ensin kaivaa ne laput esiin. Ja sinne eläinlääkärille. Hakea Inan tuhkauurna. Jo ajatus vetää jotenkin mieltä matalaksi. Kuinka pieneen purkkiin se kaikki lämpö onkaan pakattu. Muuttunut pelkäksi tuhkaksi. Kylmäksi. Valkeaksi, vai harmaaksi, en tiedä.

Avata en sitä rasiaa aio. En vain taida nyt pystyä. Minusta ei vain ole siihen. Onko edes hakemaan sitä uurnaa, vaikeaa voi olla sekin, tuntuu epämukavalta jo ajatuskin mennä eläinlääkärin ovesta sisään ilman sitä koiruutta. Inan kuolemasta on vasta kolme viikkoa. Vielä kolme viikkoa sitten minulla makasi viereisessä huoneessa koiruus. Kävi tervehtimässä. Haukahti vieraille. Rapisi ja kolisi aamulla.

Onneksi äänet ovat harventuneet. Eilen kuulin Inan askelia, muka, ehtikin jo olemaan muutama päivä siitä kun kuulin viimeksi kuinka tämä teki manikyyriä. Ikävä on vieläkin. Aamulla on kuitenkin helpottavaa toivottaa huomenta tietokoneen näytölle, joka on minusta tosi hassua, ja toisaalta silti tosi helpottavaa. Siinähän tuo, tervehtii aivan samassa asennossa maaten kuin aina omalla sohvallaan maatessaan, pää ja korvat kohotettuina, ajattelukurtut korvien välissä päälaella. Miksi aikaa ei voi kääntää taapäin?

Liian synkkiä ajatuksia, taas vaihteeksi. Vetää mielen yhtä harmaaksi kuin ilma on. Jos jotain Inan kuolema sai aikaan, se tiputti minun kiinnostukseni muiden koiria kohtaan nollaan. Hyvä kun välitän edes huomata muiden koiria. Ei kiinnosta, jokin niissä jopa ärsyttää. Ja nyt annan tämän aiheen olla tältä aamulta. Pitää mennä tarkistamaan solttuja, edellisyön kirvelevien tappioiden jälkeen uusia tulee kuin liukuhihnalta. Eli jatkan.