Ei ole kuulkaa tikkua ristiin laitettu siivousrintamalla. Ehei, irkku jämähti jotenkin keittiöosastolle. Vispipuuroa lapsille välipalaksi ja samalla kertaa miettimään mitä päivän ruoaksi tekisi, eilen ukko vinkkasi, että olisi kiva jos keksisit välillä jauheliharuokaa, kun tässä kanaa on syöty urakalla viime aikoina.

Niinpä irkku sulatti kilon jauhelihaa, pläräsi aikansa nettiä eikä löytänyt mitään mieleistään ohjetta sillä tavalla, äkkiä katsottuna. Keittelin itselleni ihan suosista kahvia ja siitä se ajatus sitten lähti. Kahvijauhissormia ja kahvikastiketta sekä perunasosetta ja riisiä. Kuulostaa aika kaamealta? Vaan eipä ole, maku on loistava. Ei ne kahvilta maistu, ihan lihalta ja kahvi antaa näemmä jonkinlaisen aromin "sormiin". Ja kastikkeeseen kahvi oli loistava keksintö, sillä sai hauskan värin siihen. Suosittelen rohkeimpia kokeilemaan. On niin perusmättöä kuin olla voi. Ja siihen se siivousaika sitten menikin, taikinan vääntöön ja sormien paistamiseen.

Nyt olisi sitten oivallista aikaa vaikka siivota mutta kun. Ei jaksa. Odotan että perunat kypsyy että saan muusin väännettyä. Ukko tulee kohta töistä. Selkään koskee, ei sillä selkäsärkytyylillä vaan pakottaa aivan kuin aina silloin kun kuumetta pukkaa. Olo ei muuten kyllä ole mitenkään kuumeinen, tuntuu vaan selässä siltä. Iski siis selvä väsymystila.

Junnu piti Spedelle seuraa sen aikaa kun äiti väänsi sormia ja paistoi niitä, ja Spedehän keksi oivan leikin nimeltä "junnun pehko".

1214614.jpg

Katopa kun onkin veikalla paljon hiuksia päässä...

1214617.jpg

Tää ei nyt kyllä lähde irti millään...

1214616.jpg

Hitto kun ei saa toteuttaa itteensä...

1214618.jpg

Kai se sitten on vaan tyydyttävä näyttämään "tyytyväiseltä" vaikka ainoa tyytyväinen taitaa olla parturi-Speden käsittelystä vapautettu.