Ei ainakaan tylsäksi voi väittää elämää. Haarniskapajan asiakas on ollut kummallisen rauhallinen mutta muuten on tapahtumaa riittänyt. Teinirintama aiheuttaa irkulle vähintäänkin sydämentykytyksiä. Niin se teini. Se todellinen teini. Se kun kuulkaa päätti reilun vuoden kestäneen seurustelunsa tuossa vapun alla. Eikä se hittolainen sentään taidakaan olla vaihdokas, kovin hidas syttymään vain. Kääk! Antakaa irkulle nitropurkki!

Niin siis se teini. Se on nyt löytänyt ihan uuden vaihteen elämäänsä. Tällä vaihteella ei todellakaan notkuta kotona kaiken aikaa. Kiitettävän paljon tosin vielä, mutta ei todellakaan kaiken aikaa. Ehei kuulkaas, maailmaa on ulkopuolellakin vaikka millä mitalla. Ja mitattavahan se on. Uusi kaveriporukka on osoittautunut tosin irkun silmissä ihan yes sakiksi, kas kun se koko tiimi sitten notkuu täällä meillä toisinaan. Lauantaina jouduin yhdentoista aikaan illalla käydä jo sanomassa jotta tämä talo hiljenisi jo, jos niin kuin passaisi millään. Kaveriporukka käsittää siis uuden poikaystävän ja tämän kaverin, joka on tietysti sitten teininkin kaveri.

Irkkua ei haittaa tippaakaan vaikka sakki täällä notkuukin, tosin yöksi haluan talon teinivapaaksi. Siis muiden kuin omien teinieni suhteen. Eilen teini lähti aamutuimaan leirikouluun. Säännöt on selvät, alkoholia tai tupakkaa ja pentu matkustaa omakustanteena kotiin samantien. Irkku varoitteli teiniä sössimästä, keksi vielä ultimate-uhkauksenkin, mikäli sössitään niin kesäkuun ensimmäisenä nokka osoittaa iskän kotoa kohti. Viettääkseen siellä keskellä ei mitään koko kesän. Teini nyökytteli ja totesi, ettei hän mitään sössi.

Tänä aamuna soi sitten puhelin. Puol seiska. Soittajana teini jonka opettaja oli laittanut soittamaan. Ei hätää, teini ei ole tulossa kotiin eli niin paljon ei ole sössitty mutta mutta... Teini on yllätetty tänä aamuna nukkumasta joku poika vieressään. No johan on markkinat, sanoi irkku! Jotta missä ne aivot on? Unohtuiko ne kenties kotiin lähtiessä. Perkema sanon mä! Irkku pääsi aamusta mäkättämään ja jäkättämään. Tehokkaasti.

Tämä sössintä nyt ei ole vielä sitä luokkaa, että sen nokan sinne iskää kohti, mutta piruuksissani taidan huomenna kotiutuvalle teinille sanoa, jotta bussi odottaa. Iskä kutsuu...


Osio kaksi, ei liity vaihdokkaisiin saati muuhunkaan, vaan siis tämä hektinen elämä on osittain myös ukon aikaansaamaa. Eilistä edellinen ehtoo meni trampoliinia ja turvaverkkoa kootessa. Kyllä nyt tenavien kelpaa, irkku vain ei uskalla kauheasti katsella pojan 11v touhuja trampalla. Tämä kun on ihme apina. Heittelee voltteja suuntaan jos toiseen, kaikenlaatuisia ihme hyppyjä joiden aikana irkun sydän puristuu rusinaksi silkasta kauhusta. Mummulla treenannut, tästä on toki kuultu kateuden säväyttämällä äänellä pojan 13v toimesta. Kuinka pikkuveli on aivan yliketterä heppu. Totta on turissut.

Ja eilen se ukko intoutui hakemaan sen läppärin. Tai siis tuon. Irkku on kuin mikäkin nörtti, kun irkulla on oma mylly ja ukon hankkima läppäri vieri vieressä päällä. Joka taas johtuu siitä, että irkku päätti testata kuinka paljon nopeampi aamuherääjä läppäri on. On nopeampi, etenkin siinä vaiheessa kun nettiin lähdetään. Irkun mylly lähtee aivan näinä päivinä kehiteltäväksi irkun luottodataajalle. Joten ehkä on paikallaan treenata tuon läppärinkin käyttöä. Mutta pakko se on myöntää, ei tuo läppäri kyllä näppiksen saati hiiren osalta ole alkuunkaan yhtä hyvä kun tämä irkun mylly. Joten voipi olla etten juurikaan jaksa kuin pakolliset tuolla.

Jahas, nyt on pakko rientää tenavien herätysorganisaation hoitoon. Se on moro ja I-H-A-N-A-A kun näitä aamuherättelyjä ei ole enää kauaa jäljellä.