Nyt se sitten annettiin. Hyvin nukuttu yö. Vaikkakin kerran vessaan heräsinkin, silti. On aivan toisenlainen olo kuin moneen aamuun. Harmi vaan että tämäkin ilo päättyy kohta eli loma on lusittu. Huomenna prinsessa menee eskariin kahdeksaksi ja isommat palaa koulun penkille, hoitopoika tulee kun olen vienyt junnun ja hoitotytön kerhoon.

Eilen illalla saunottiin, hieman pelotti että miten käy, heräänkö taas yöllä siihen että makaan verilammikossa niinkuin nyt on sattumalta kummallakin aiemmalla saunakerralla käynyt, mutta ei. Kauaa en uskaltanut tosin saunoa, hätinä puolet siitä mitä normaalisti. Huonoa säkää, niinhän se terkkakin sanoi, kun asiasta hänen kanssaan puhuin.

Illalla katselin vielä Frasierin sängyssä ja voin vaikka vannoa että tunsin vauvan liikkuvan. Sellainen hento pieni liikesarja mahan oikeassa syrjässä. Hulluuttako sittenkin ja kuvitelmaa? Tuskin. Makuuasennossa maha on nyt tullut esiin, vielä muutama päivä sitten se jalkapallon puolikas joka päivällä näkyy, katosi makuuasennossa tasaisuudeksi mahan alueella. Nyt se on selvästi jo koholla, kuin pallon yläosa joka jää koholle.

Yöllä kun heräilin, makasin selälläni paino hieman enemmän oikealla ja tietysti siinä vaaviakin silitin, niin jos olisin kehdannut, olisin töninyt miehen hereille ottamaan valokuvan. Maha, tai oikeammin se jalkapallon kärkiosa joka makuuasennossa tulee osittain esiin, oli navan oikealla puolella niin hassun tuntuisesti että olisi ollut kuvassa varmasti ylikoominen näky. Tuntui käteenkin hassulta kun oli niin oikeassa reunassa.

Ultrassakin kohtu ja vauva oli niin oikealla puolella napaa kuin mahdollista, sydänäänet on joka kuuntelulla kaivettu oikealta puolelta, onneksi sentään seisoma-asennossa maha on selvästi keskellä. Eiköhän tuo tässä vielä oikene makuuasennossakin. Taitaa olla sen enkelivauvan jäljiltä vielä vasen reuna hieman tältä vaavilta hukassa.

Tänä aamuna sain yhden oivalluksenkin, tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta. Blondilla on pitkät piuhat, ei sille mitään mahda. Tajusin että kertaakaan ei ole supistanut tämän viikon aikana kun olen löysäillyt. Niitä supisteluja sentään ollut jo varmaan viikolta 5 tai 6 asti koska alkoivat liki heti positiivisen testin jälkeen. Olisiko niin aikaiset supistukset sitten ennakoineet keskenmenoa? Varmaankin. Harmillisesti vaan tulee itselle heti mieleen sekin, että jos olisin jo silloin alkanut löysäilemään, olisiko asiat menneet toisin? Jokin sanoo että ei, vaikka joku pieni ääni koettaakin sanoa että sitä ei voi tietää.

Pääasia että supistuksia ei nyt ole ollut, ei niitä aiemmistakaan ihan vielä näillä viikoilla ole ollut. Myös kannattimien paukkumiset on selvästi vähentyneet tällä viikolla. Enkö minä vain osaa olla raskaana ilman että itse raadan itseni vaivaiseksi... Taidan uskoa ukkoa, jolle laitoin aamuviestiä töihin ja kyselin uskaltaisiko sitä hieman jo siivoilla, vastaus oli lyhyt ja ytimekäs, ota iisisti. Taitaa olla parasta. Mutta nyt menen silti tiskikoneen tyhjentämään, sen olen tehnyt joka päivä.

.png