Tänään ultrattiin aivot. Osaston ylilääkäri selitti jostain joka siellä näkyi, kehui ettei siitä saa eikä kannata huolestua, kuuluu kuulemma löytyäkin raskausviikkojen mukaan eli tavallaan saatiin tarkistettua sekin että raskausviikot on olleet oikein. Se jokin katoaa sieltä siihen mennessä kun on täysiaikainen, eikä sitä edes enää katsota uudestaan.

Parhaan lauseensa lääkäri kyllä lausui sitten seuraavaksi, tuumi että oli tehnyt kaikki Speden paperit ja muut valmiiksi, kotiinlähtötarkistuksenkin aamulla ja huomenna sitten saatte hakea pojan kotiin ihan ilman mitään lääkärinlupia enää. Spede on vissiin osaston julkku, ei siellä usein näe kuulemma niin hyvin syöviä keskosia kuin Spede. Muutenkin ollut varsinainen sisupakkaus kun on itse korjannut lämpönsä, sokerinsa ja bilirubiinitkin sen yhden valohoidon jälkeen. Ja arvatkaapa vaan, kenen silmäkulmassa kimalsi taas kyynel...

Osaston kanslistikin loikki tänään perässä maitokeittöön, tuli kehumaan kuulleensa kuinka haen huomenna nyytin kotiin ja kuinka ihmesyöpön olinkaan maailmaan pukannut. Niin. Ja Spede sai villasukat, hoitaja toi kotiin vietäviksi, "käytätte sitten kun pakkaset tulee". Voi apua. On niin hullua ajatella, että huomenna minä tuon sen pienen kotiin ja sitten en enää tapaa kaikkia ihania ihmisiä siellä osastolla. Kaikkia niitä ihania hoitajia joiden kanssa on tullut juteltua ja naurettua tämän parin viikon aikana, jotka ovat hoitaneet Spedeä niin suurella sydämellä ja joiden käsiin en hetkeäkään ole epäillyt Spedeä jättää.

En tiedä, lukeeko kukaan TAYSin lastenosasto viitosen hoitajista, siivoojista, lääkäreistä tai muista osastolla työskentelevistä tätä blogia, mutta jos joku tänne eksyy niin välittäköön lämpimät ja kauniit kiitokset kaikille. Mikään ei ole tarpeeksi iso kiitos, mikään ei riittävän kaunis lause kuvaamaan sitä miten he työtään siellä tekevät.

Ja huomenna, huomenna alkaa meidän perheen tavallinen vauva-arki, normaali kotielämä joka vahvistetaan yhdellä ihanalla pienellä Spedellä, lahjalla jonka saamiseen en edes uskonut pahimpina aikoina. Kiitos kaikille jotka tähän tiehen ovat osallistuneet, oli se tapa sitten mikä tahansa.