Sopii tähän aamuun kuin nenä päähän! Ei kiinnosta niin siis mikään. Pah. Kylmäkin on. Väsyttää. Ketuttaa. Ja vaikkas mitä. Niinpä niin. En väitä etteikö maahan satanut lumi olisi aivan mahdottoman kaunista katseltavaa ja saisi kaiken näyttämään niin paljon valoisammalta mutta silti. Talvi. Hyi htti! Huushollikin on heti kuin pakastin konsanaan, aamuisin pitää kiskoa vaatteet päälle ennen kuin hölkkää keittiöön asti ja silti ensimmäinen teekupponen menee palellessa. Jos menee.

Kuten sanoin, tämä aamu on silkkaa sontaa. Varmemmaksi vakuudeksi silkasta sonnasta kuuluu makkarista ukon kutsu. Kas kun spede tarvii jotain eikä toinen jaksa vielä herätä saati edes yrittää kuunnella mitä tämä tahtoo. Antakaa mulle uudet hermot. Kahdessatoista vuodessa ei opi sen vertaa että aamurauha = edes suht normaali päivä... Miehet. Todettakoon tosin että viime yönä meillä ei herätty kertaakaan sen enempää yskimiseen, räkimiseen kuin muuhunkaan ohjelmaan. Vellitön elämä on rauhoittanut yöt about täysin siis, jes!

Tämä aamu sattuu olemaan vielä niitä aamuja jolloin lähes kaikki menee kasiin. Luvassa on ihan kotvasen kuluttua herättelyä ja kiukuttelua, luulen mä. Niinkuin minulla olisi määräysvalta siihen pitääkö sinne kouluun mennä ja jos pitää niin moneenko. Huoh. No, eilen aamu sujuikin mukavissa merkeissä että kaipa tällainen kärttyaamu tähän väliin sopiikin varsin hyvin. Myös prinsessalle jos tämä niin päättää.

Eilinen meni muutenkin vallan mainiosti, tosin joudun toteamaan että poika 14v on ehkä maailman saamattomin ihminen kun kyseessä on mikä tahansa työltä haiskahtava. 10 euroa taksvärkkiin tuntuu... ylihinnalta? Tai sitten poika 16v ja teini on järjettömän ahkeria. Perunoiden pilkkominen, speden lelujen paikalleen järkkääminen, alakerran imurointi, pyykkien kaappeihin laitto sitä mukaa kun äiti niitä viikkasi ja puolen tunnin ulkoilu speden kanssa 10 euroa. Ja kaikki tämä järjettömällä mutinalla, rutinalla ja mankuamisella varustettuna. Tsiisus!

No, tulipa kuitenkin tehtyä vaikka sitten sen nitinän ja natinan kanssa, mutta ei se juuri äitiä hymyilyttänyt. Iltapäivällä sain pestyä lähes kaikki loput pyykit pois, tähteellä on yksi koneellinen vaaleita. Siinä pyykkäilyn lomassa avittelin läksyissä, kudoin pipoa ja tarjoilin sapuskaa. Illansuussa sain vielä kuningasidean touhata iltapalaksi amerikkalaisia pannukakkuja ja herttinen että ne olikin menestys.

Olen tehnyt niitä joskus ennenkin mutta siitä on jo vuosia ja silloinkin ne meni kuin kuumille kiville. Vaahterasiirappia päälle ja eikun suuta kohti, jopa spede söi puolet pannaristaan. Meillä pannarit tehdään pikkupannulla joten se puolikaskin on ihan suht hyvä syötävä jo ja kolmea pannaria voisin sanoa jo saavutukseksi. Mikä mahtaakaan olla viisi pannaria, sen verran upposi sekä prinsessan että junnun mahoihin.

Vaan höröplöö. Aamuhetki hurahti jo joten se on pakko siirtyä herättelytoimiin. Todettakoon että tänään hilppasen ukon mukana käymään sittarilla, saan kännykkäni huollosta. Muilta osin ohjelma onkin suhteellisen auki. Se on moro ja viettäkää oikein mukava... tiistai!