Astianpesukone toimii taas. Jippii! Ukko sitä aikansa romplasi aamulla, mutta eihän tuo siitä toennut. Ei auttanut kuin ottaa puhelin käteen ja soitella kodinkonekorjaajalle, joka hilppasikin paikalle puolen päivän jälkeen. Vika ei ollut alkuunkaan siellä missä irkku arveli, vaan toisessa päässä. Kone ei saanut vettä. Aquastop oli sanonut sopimuksensa irti estäen veden pääsyn koneeseen. Korjaaja tuumasi, että toisinaan ne ovat aivan liian tarkkoja ja nokkiintuvat jo pienestä sanoen sopimuksen irti. Jonkun putkenkin tuo irroitti kuunneltuaan hetken käyntiääntä se aquastopin vaihdettuaan, kuulemma joku pienimuotoinen lisävika joka on helposti korjattavissa. Hyi hitto millainen likamakkara sieltä putkesta tulikaan, jatkossa saa kyllä jokainen huuhdella astiansa kunnolla ennen koneeseen laittamista. Jaiks!

Ennen korjaajan käyntiä ukko ehti jo soitella vakuutusyhtiöön lähinnä ajatuksella jos koneen korjaus maksaakin ylettömiä. Aikanaanhan meiltä hajosi jenkkikaappi ja tuolloin korjaus olisi maksanut enemmän kuin uusi vastaava joten se meni vakuutuksesta uusintaan. Koska tiskikoneen tyyppinumero osoittautui kummallisen vaikeaksi löytää sillä hetkellä, ukko sopi vakuutustyttösen kanssa että vaimo soittelee kunhan korjaaja on käynyt ja ilmoittelee sitten, hänen kun on lähdettävä töihin.

Korjaus kustansi 147 euroa ja korjaaja, joka muuten on käynyt meillä aiemminkin korjaamassa, tosin pyykkikonetta, näytti mistä se tyyppinumero löytyy ja neuvoipa samalla senkin miten tiskikoneen saa tyhjenemään kesken ohjelman. Reps, sanoo irkku, siinähän se lukee selvästi muiden ohjelmien yhteydessä kun hieman tarkemmin viitsii katsoa, mutta aamulla sitä ei kyllä kukaan osannut katsoa.

Irkku soitteli vakuutusyhtiöön ja kyllä se vakuutustyttönen olikin varsin vallan mukava tyyppi. Irkun esitettyä asiansa, eli kone on korjattu ja hommat on kunnossa, että ei tässä nyt sitten varmaan ihmeempiä olekaan, kysyi neitonen laskun loppusummaa ja mistä se koostui. Hiittinen sentäs, neitonen ilmoitti että koska omavastuu on ehdollinen, niin hänpä laittaa sen koko korjaussumman sitten tulemaan miehen tilille ja laskuakaan ei tarvitse heille laitella, riittää kun sitä säilöö vuoden ajan. Ohhoh! Jälleen kerran irkku tunsi suunnatonta riemua siitä, että vakuutukset on juuri siellä missä on.

Edelleen irkku on silmät ristissä muuten. Väsyttäisi aivan sikana mutta eipä tuo nyt auta, spede on kätysellä päällä, räkä lentää ja kenkuttaa eikä junnukaan mikään terveyden perikuva ole. Yskiminen kuuluu vuoroin lattialta selällään kellittelevän speden suunnasta tai nojatuolista junioria tuijottavan junnun suunnasta. Irkku itse on keittiön puunausta ja pikaista ruoanlaittoa lukuunottamatta vain laiskotellut ja selaillut blogeja läpi.

Josta tulikin mieleeni. Törmäsin eräässä blogissa aika kärkevään kirjoitukseen ja vielä kärkevämpään kommentointiin liittyen blogien kommentointiin. Kirjoittaja ihmetteli kovin, miten on mahdollista että hänen sivuillaan näkyy kävijöitä mutta kommentteja ihmiset ei vaivaudu jättämään. Olipa siitä joku normaalisti ilmeisesti kommentoimaton ottanut itseensäkin ja kirjoittaja puolestaan ottanut itseensä siitä, että toisen mielestä on ok olla kommentoimatta.

Niin. Täälläkin näyttää ihmisiä käyvän, tai sitten kävijälaskuri sekoilee itsekseen, mutta kommentteja tulee harvoin. Tai no, harvoin ja harvoin, mikä nyt sitten on harvoin. Itse kuulun niihin, jotka lukee monia blogeja päivittäin mutta kommentoi vain jos kirjoittajan postauksessa on jotain johon tarttua tai josta sanoa jotain järkevää. Pahoitteluni siitä niille bloggaajille joiden blogeja luen mutta joihin en kommentoi juuri koskaan, toivottavasti kukaan ei ole pahoittanut mieltään siitä.

Toisaaltahan tässä pätee vanha sanonta ja myös totuus, toimi niinkuin toivoisit itseäsi kohtaan toimittavan. Vai oliko oikea sanamuoto tehtävän. Oli miten oli, henkkoht en oikeastaan edes odota kommentteja kirjoituksiini vaikka ne kovin aina ilahduttaakin jos niitä on tullut. Mutta kun. Kenenkään ei ole pakko kommentoida jos ei tahdo. Blogin pitämisessä pätee mielestäni sama sääntö kuin kommenteissakin, kirjoittaakaan ei ole pakko jos ei tahdo.

Olen jopa siinä määrin omituinen ajatuksineni, että ymmärrän kyllä bloggaajien toivovan kommentointia, ainakin aina välillä joihinkin kirjoituksiinsa, mutta silloin kun sitä tavallaan vaatii lukijoilta, niin blogin pitäminen muuttuu mielestäni huomion hakemiseksi sen sijaan että se olisi oma kiva harrastus tai oma päiväkirja. Ja jotenkin se, että vaatii kommentteja, sopii ehkä kuitenkin ennemmin keskustelupalstalle kuin blogimaailmaan.

Itse asiassa en vielä tähän päiväänkään mennessä ole oppinut ymmärtämään mitä tarkoittaa blogistaniassa käytetty ilmaisu "kommenttiystävällinen". Lupaako bloggaaja tällöin jokaiseen kommenttiin vastauksen? Onko se merkki siitä, että siihen blogiin on helppoa jättää kommentti? Vai tarkoittaako se sittenkin sitä, että bloggaaja toivoo tällä lukijan ymmärtävän että toivoo niitä kommentteja?

Ja entä jos sitä kommenttiystävällistä ei lue blogin tiedoissa? Onko silloin ymmärrettävä että kommentin jättämistä ei toivota? Että kommentteihin ei vastata saati edes lueta niitä? Tai että bloggaajaa ei kiinnosta tuon taivaallista lukeeko kukaan hänen blogiaan vai ei? Tämä on niitä elämän ja blogistanian pieniä merkillisyyksiä jota irkku ei_vain_ymmärrä.

Terkut muuten Moninaiselle, Elma-tädille, Hollylle, Tekosyylle, Saanelille, Soolomammalle ja monelle monelle muulle joiden blogeissa piipahtelen lähes päivittäin. Anteeksi kovin etten kommentoi, mutta olen yksi niistä kävijöistä joka siinä laskurissa kenties vilahtaa. Ja nyt, irkku painuu hakemaan sadannen kupposen kahvia tälle päivälle. Se on moro, jälleen kerran.

edit. ei saisi koskaan iloita etukäteen... ei se tiskikone toimikaan, samalla tavalla jumittaa minuutin kohdalle ja hurisee, hurisee, hurisee päästämättä vesiä pois. Voi elämän käpälä! Korjausmiehelle ehdin jo soittaa ja hämmästystä oli ilmassa sielläkin päässä. Voi kökkö! Eli ei tässä sitten sillai mitään ihmeempää, huomenna aamusta uudelleen soitto vakuutusyhtiöön, korjausmies tulee aamusta uudelleen ja katsellaan nyt saadaanko siitä sitten kalua. Mielenkiinnolla kyllä odotan, miten vakuutusyhtiö suhtautuu asiaan.... Kääk!