Ketutusta ja rankkaa sellaista vuorossa. Ehkä koko pyhäksi? Jos aamu voi alkaa huonosti, niin se on todellakin tehnyt niin tänään. Alkulaukaus pamautettiin ilmoille kuudelta. Känisevän Speden muodossa. Käninän syy taas aiheutti sen, että tissi ei käynyt vaimentimeksi. Nenä tukossa. Irkku raahautui tukkonokkainen tenava kainalossa olkkariin, manaili mielessään viikonloppuja jolloin on näemmä ihan turha edes kuvitella että lapset nukkuisi lähellekään sitä mitä arkisin. Grrr...

Nenä aukesi kuin ihmeen kaupalla, tenavan kanssa uusi suunnistuskierros sänkyyn ja tissi suuhun. Hyvää kuulosti olevan, untakin pukkasi, mutta niin pukkasi sitten kakkaakin. Ja kakka ja unihan ei sovi samaan tenavaan, ei niin millään. Eli käninä jatkui. Irkku suunnilleen rukoili mielessään, että kakka saisi kerrankin olla edes hetken siellä vaipassa ja kas, Spede kuuli mitä ilmeisimmin äireen toiveen ja sammui. Puoli seiskalta ponkaisi junnu pystyyn. Nappasi peittonsa ja oli lähdössä olkkariin, jotenkin sain tuon houkuteltua takaisin sänkyyn. Mrrrrr...

Junnun liikkuminen sai taas puolestaan sen aikaan, että Spede havahtui uudestaan. Seuraava puoli tuntia harjoitettiin sängyssä "nukahdan-säväys silmät auki-nukahdan-säväys"-leikkiä joka siis toimii niin, että juuri kun uni tulee, sävähdetään tikkusuoraksi niin että nukkumatti saa slaagin ja katoaa tunturiin. Speden sävärileikki puolestaan sai aikaan sen, että junnu havahtui uudestaan. Seiskalta. Siinä vaiheessa irkku oli kypsää kauraa. Aivan sama, noustaan sitten, helkettiäkö sitä maataan kun ei täällä mitään nukuta, säväytellään ja haistaan ja pulistaan. Argh...

Vartin yli seiska kuului rappusista ääntä ja kappas, prinsessahan se sieltä. Vartti lisää ja vuorossa oli poika 11v. Varttia vaille kahdeksan Spede oli puoliunessa. Irkku kaappasi tenavan, tällä kertaa hajuttoman mallin, kainaloonsa ja paineli sänkyyn. Tissi suuhun ja ei aikaakaan kun kaveri oli tiukasti kuutamolla, tissittely muuttui imutteluksi unen keskellä. Tenavat oli kummallisen hiljaa elokuvaa katsomassa, mitä nyt aina välillä ilmassa oli lievää skismaa. Olisi pitänyt karjahtaa hiljaisuutta, mutta ainoa mitä uskalsi Speden vieressä tehdä oli toivoa sitä. Karjahtelulla nyt ainakin saa toisen unen keskeltä hereille hetkessä.

Eli aamu on sujunut vähemmän auvoisissa merkeissä. Eikä sitä auvoa ole vieläkään näkyvissä, junnu riehuu kuin viimeistä päivää, prinsessa kiukkuaa matikantehtävien parissa ja veljekset 11 ja 13v ovat tasaisin väliajoin tukkanuottasilla. Onneksi sentään juuri herännyt Spede köllii tyytyväisenä lelunsa parissa. Irkku kaipaa hiljaisuutta ja rauhaa, ihan vain vaikka muutamaksi tunniksi. Tuntikin tekisi kutaa. Huomenna. Huomenna se tunti on luvassa, aamulla, kunhan junnu on kärrätty kerhoon ja Speden kanssa piipahdettu neuvolassa. Ja kuulkaa, sen ajan irkku aikoo olla kuulematta edes kännykkään eli äänettömälle pamautan mokoman vinkuvempaimen. Jup.

Ja nyt. Irkku menee säätämään eilisistä kuskus-tähteistä jonkinlaista sämpylätaikinaa. Tulokset pätkähtävät tänne. Kai. Kuten se kanasysteemikin, se tulee luultavimmin viimeistään huomenna. Se on moro ja pyhittäkää lepopäivänne!