Toisinaan aamulla voi yllättyä muutakin kuin ikävästi. Hyvä esimerkki tästä on tämä aamu, puoli seiskan kanttiin kuului rappusista askeleet ja siinä oli sydänkohtaus lähellä kun tulija osoittautui pojaksi 15v. Hassua, kuinka yksi positiivinen aamuyllätys saattaakin saada niin suuret mittasuhteet, läheltä piti etten ryhtynyt aplodeeraamaan. Oli kerrankin herännyt kännykän soittaessa herätystä ja vieläpä yllättävän virkeänä. Voi kun näitä aamuja olisi useammin, pahoin pelkään että huomenaamulla raastan taas hiuksia päästäni.

Eiliset uutiset Tony Halmeen kuolemasta sai pienen sykähdyksen sydämessäni aikaan. Olen kerran tavannut kyseisen herran, se oli silloin kun tämä oli vasta hakemassa eduskuntaan ja kun tämän elämä tuntui olevan suhteellisen hyvin kuosissa. Tuolloin Tony oli kertakaikkisen kohtelias ja hyvä juttukumppani, harvoin törmää kehenkään joka arvostaa yhtä avoimesti veteraaneja, lapsia ja kotiäitejä. Muutaman vuoden takainen ampumavälikohtaus muutti asioita kertaheitolla ja luulenpa että vaikka Tony varmasti arvosti samoja asioita kuin ennenkin hänen elämänsä kuten myös hänen henkinen hyvinvointinsakin muuttui kerrasta niin paljon että alamäki oli valmis vain lasketella.

Älkää silti ymmärtäkö väärin, en missään nimessä hyväksy edelleenkään huumausaineita sen enempää kuin aseitakaan, mutta jotenkin pystyn silti ymmärtämään ja voi kuinka olisinkaan toivonut että Tony olisi saanut elämänsuuntansa uudelleen nousuun. Sanotaan mitä sanotaan, hänellä oli kultainen sydän enkä minä voi mitenkään iloita siitä että hän kuoli, en voi edes todeta että sitä saa mitä tilaa. Toivottavasti hän saa nyt rauhan ja kaikki kivut ovat poissa. Elämä on merkillinen, kuolema vähintään yhtä merkillinen, siitä kun ei koskaan tiedä koska se tulee ja kenet se vie.

Eilinenkin meni lähes rötväillessä, siivoilin toki, laittelin ruokaa ja pyykkäilin, mitä sitä muutakaan täällä tulee joka päivä tehtyä, mutta muilta osin päivä meni kauppareissua lukuunottamatta pitkälti töllöttimen ääressä. Kauppojen aukioloaikojen vapautuminen oli tämän tiimin mielestä loistohyvä juttu, sunnuntai on hyvä päivä käydä ostoksilla kun on varmuudella aikaa. Ostimme prinsessalle uudet luistimet, viime vuotiset kun oli liian pienet samoin kuin teinin vanhat jotka puristi lestistä, nyt on alla 35 koon leveälestisemmät kaunokit jotka tuntuivat hyviltä jalkoihin.

Samalla reissulla ostimme pojalle 15v uuden talvitakin vaikka poika itse ehtikin hokea jo jonkin aikaa että hän pyytää takkia isältään jonka vuoro olisi nyt ostaa. Koska takkia ei ole näkynyt, sen sijaan kommentointia siitä että hän maksaa niin ja niin paljon joka kuukausi ja hän hakeekin teitä vallan, päädyimme simppeliin ratkaisuun ja ostimme takin itse. Valitettavasti en jaa exän näkemystä suurista rahoista jotka hän kuukausittain laittaa elatusmaksuina, minusta 300 euroa kolmesta teinistä on järjettömän vähän kun ottaa huomioon että maksamme itse kaikki vaatteet ja muut kulut mitä heillä on. Johan pelkkiin kuukausirahoihin uppoaa 80 euroa joka kuukausi eli ei tässä rikastumaan pääse niillä rahoilla vaikka exä niin tuntuukin kuvittelevan.

Lisämenoa on lienee tulossa, poika 13v totesi että omat monot on liian pienet ja pojan 15v vanhat monot ei sovi hänen siteisiinsä. Tämä on muuten asia joka risoo minua aina yhtä paljon. Miksi siteet ei voi olla kaikilla suksimerkeillä samat? Hittolainen! Vaan nyt, siirryn ihan suosilla paitsi viikkailemaan puhtaita pyykkejä kaappeihin, myös laittelemaan märkiä kuivumaan ja valmistamaan ruokaa. Viettäkääpä mukava maanantai ja se on moro!