Eikä siihen tarvita kuin tieto lähenevästä lomasta ja poikkeava eskariaika. Hah, irkku on todellakin kaavoihin kangistunut vanha akka. Joka on muuten keksinyt uuden kivan harrastuksen bloginsa parissa. Tilastot! Ja kyllä niitä onkin ihmetelty, ihan urakalla. Ja vielä enemmän ihmetytti kun yksi käytetyistä hakusanoista oli "lestadiolaisten kutsukortti teksti". Mitähän hittoa minä olen tänne kirjoitellut jos tuolla hakusanalla tänne päätyy. *kjäh*

Vaan asiaan. Eilen illalla tapahtui kuulkaa järkyttävä onnettomuus! Irkun polven rupi oli auennut. Ja tämän kamalan onnettomuuden irkku huomasi kun piti nousta seisomaan sohvalta. Ei ole ainakaan hyytymistekijöissä valittamista, jos se on auennut istuutuessa niin viidessä minuutissa oli ehtinyt polven kohta liimautumaan ihoon kiinni. Aika huisaa!

Eilen tapahtui muutakin edistystä irkun arpeutuneessa olemuksessa. Tai rupiutuneessa taitaa olla osuvampi. Leuan ruvet varisi pois. Tuosta vaan. Naama näyttää pikkuhiljaa omalta itseltään eikä kujakissatappelussa piipahtaneelta. Ihanaa! Ainoa joka porukasta on kunnolla huomioinut irkun vammautunutta leukaa on poika 15v joka totesi, ettei lähde ovesta ulos äidin kanssa ennen kuin sen leuka on normaali. Omituinen tenava. Tosin, sain minä siinä illalla viikon parhaat naurutkin, ihan vain tilannekomiikkana, poika tuskin tarkoitti sitä vitsinä.

CSIn tuijottelun lomassa totesin että tekisi kovin mieli karkkia. Ja mitä totesi CSItä tuijottava poika? "Kiska on vielä kymmenen minsaa auki, äkkiäkö sä sinne juokset". Irkku katsoi poikaa ja alkoi nauraa, kettuiliko tuo mokoma. Vasta siinä vaiheessa poika tajusi mitä sanoi ja silmissä liikahti selvästi ilkikuri kun tämä jatkoi "tai meet pyörällä, teini varmaan lainaa sulle mopokypäräänsä niin ei leukaan satu".

Totuuden nimissä, samaan aikaan kun poika 15v on ainoa joka irkun ruhjeista vinoilee, on tämä myös ainoa joka kysyy äänessä aitoa huolta että sattuuko. Onko polvi vielä kipeä. Kannattaako sun äiti nostaa sitä ettei se polvi kipeydy. Sun täytyy äiti laittaa sitten polvi- ja kyynärsuojat jos kokeilet niitä rulliksia. Hassu lapsi.

Ja nyt, siirryn sujuvasti kahvinkeiton kautta laittelemaan ruokaa uuniin ukkoa varten ja siitä samaa reittiä vielä tupakalla käymään. Elän toivossa, että joku isommista lapsosista pääsisi suht aikaisin kotiin, ts ennen kuin junnua pitää hakea yhden jälkeen. Jos sattuisikin niin, että spede nukkuisi pidemmät päikkärit. Se on moro!