Muisti? Onhan se, on on. Mikähän idea siinäkin on, että koneelle on tullut hankittua lisämuistia vaikka kuinka ja paljon, mutta itselle sitä ei saa kaupasta? Jos joku sitä kaipaisi niin allekirjoittanut. Siinähän se menisi näppärästi maitokaapissa tölkkien vieressä, niin että huonomuistisinkaan kotiäiti ei unohtaisi sitä ostaa ainakaan siksi, ettei muistanut kaupassa...

Niin. Se muisti. Se kun toimii tätä nykyä aivan juuri niinkuin parhaakseen näkee. Aamulla muistin vallan mainiosti, että huomenna on juhlat ja leipoa pitäisi. Listankin kyhäsin, kaupassa kipaisin ja hankin tarveaineet. Ja ei muuta kuin leipomaan. Vaikka minusta leipominen on väärä sana silloin kun teen hyydytettyjä kakkuja. Varsinaista leipomista ei ollut kuin yhden kääretorttupohjan verran. Niih. Tarjolla on siis hyydytetty mustikka-vadelma-valkosuklaa-kerroskakku. Loistava nimi, ainakin pituudeltaan. Niin ja cappucino-kismet-kakku joka sitten jotenkin onnistui muuttumaan joksikin muuksi, kas kun sitä cappucinosuklaata ei kaupassa ollut.

Alkujaan nämä kumpainenkin kakku on hellapoliisilta, sinnehän sitten voitte sännätä tuolta sivusta suosikkilistastani. Laittelen ohjeet ja kuvat sitten joskus, jos siis sitä lisämuistia löytyy, kas kun ne ohjeet ei olleet nyt pääasiassa tässä postauksessa. Ehei, pääasiana oli nimenomaan tämä muisti. Aamulla muistin myös sen, että haluan kakkujen päälle jotkin oikein ihanat koristeet, vaikkapa haikaran vauva nokassaan tai pienen pienet siniset tossut tai jotain muuta aiheeseen sopivaa. Kauppalappuun en sitä tosin tietenkään muistanut kirjata, eipä silti, tuskin meidän lähiksessä sellaisia söpöyksiä olisi ollutkaan eli markettiin olisi ollut syytä ajella.

Oli miten oli, kamala kun taas tulee jaariteltua ummet ja lammet tässä asiaa lähestyessä, siis unohdin mokomat koristeet tyystin aamun jälkeen. Muistin ne sitten sopivasti taas iltapäivällä. Kun olin juuri syömässä ja puolinukuksissa viime yön jäljiltä. Okei, ei hätää, oikaisen hetkeksi, katselen Serranon perheen ja mietin sitten mihin markettiin uskollisen voldemarini suuntaan. Juu. Serranot tuli nähtyä, pätkä Holby Cityn sairaalaakin, seuraava minkä näinkin oli sitten miehen kalju kupoli kun tämä painatti ikkunan ohi ulkosaunaa kohti. Holby City oli ehtinyt pomppaamaan omalaatuisesti sieltä alkuosasta suoraan loppusuoraan... Onkohan YLEn lähetyksissä jotain vikaa? *nolo*

Raahasin itseni reippain askelin kahvin keittoon ja pyykkikoneen tyhjennykseen ja se kupolipääkin huuteli ovelta, että sauna on lämmin jos niinkuin sinne aioin mennä. Juu. Prinsessahan ei saunaan tänään päässyt eilisen onnistuneen kitarisojen hyvästelykeikan jäljiltä joten suuntasin saunaan junnun ja pojan 11v kanssa. Ai että tekikin kutaa, eikä aikaakaan kun joukkoon julmaan liittyi poika 13v kun oli saanut loput lehdet jaettua.

Saunan jälkeen säntäsin syöttämään Speden ja siitä suorin vartaloin ja onneksi en kerien valmistelemaan vielä sen valkosuklaa-osion siihen kakkuun jonka nimi on pitkä kuin nälkävuosi. Ja voi elämän käsi, pyhä petteri punakuono ja kolehmaisen heikin kuluneet kalsongit, siinä minä sen sitten muistin. Sen sievän ihanan koristeen siihen kakkuun. Joka luultavasti on siellä jossain marketissa jonka ulko-ovet oli takuulla jo lukossa. Ei ole siis kuulkaa koristeita kakuissa nyt niin. Toisaalta, eipä niiden niin väliäkään, mutta toisaalta, olisihan se kiva ollut. Vaan kun ei niin ei. Siihen pitkänimiseen ajattelin muutaman sinisen orvokin napata pihalta huomenna, kas kun ovat mokomat villiintyneet ja heitelleet viime kesänä siemeniään pitkin pihahietikkoa.

Eli lisämuistia kaivataan ihan tosissaan. Jos jollain on ylimääräistä sen voi sitten lähettää irkulle osoitteeseen irkku idiootti, puutteenkuja kuuskytkuus, 39650 melukylä. Juuh. Muistia odotellessa.