Master Chefin loppukin jäi näkemättä. Riivattua! Toisaalta, olinpa sitten hereillä keskellä yötä jonkin aikaa. Ja ei, aiheuttajana ei todellakaan ollut spede vaikka tuokin ehti sängynvaihtoon ennen kuin nukahdin takaisin unille, aiheuttajana oli ukko ja tämän kännykkä. Se kun piippasi akun täyttymisen merkiksi sängyn päässä ja siihenhän minä havahduin. Eikä se uni sitten heti tullutkaan takaisin, ukko kun kääntelehti unissaan ja kiskoi minut kainaloonsa josta vähän ajan päästä pakenin todeten saavani lämpöhalvauksen ja lopullisen niskakrampin.

Oikea puoli hartioistani ja ennen kaikkea sen puolen olkapää on ollut epäkuntoinen nyt muutaman päivän ajan. Väitän syyksi pulkan kiskomista, sitä kun tulee vedettyä lähinnä oikealla kädellä. Siinä määrin epäkuntoinen se on ollut että iltaisin kun olen käpertynyt oikealle kyljelle nukkumaan on olkapäästä kuulunut hetken kuluttua "pamaus" kun nivelet on asettuneet jotenkin toisella tapaa. Se pamaus sisältää myös vihlovan kivun joten kylkiasentoa ottaessa pitää pitää huoli ettei mene "yli" vaan jää ennemmin vähän alikylkiasentoon. Höh.

Eilen illalla spede tempaisi minua kiukuspäissään päällään kaulaan ja saattaahan se olla että koetin samalla myös liikauttaa päätä alta pois niin ettei toisen takaraivo osu leukaan. Eipä siinä kauaa mennyt kun niska alkoi tuntua oikealta puolelta jäykältä ja pään vasemmalle kääntäminen aiheuttaa kivaa kiristysjännitystä niskoissa. Voi vttu sanon mä. Ja sitä samaa kipuilua harjoitin sitten pitkin yötä eikä tämä aamu nyt juuri paremmalta vaikuta. Täytynee laittaa orudista läjä niskaan ja ottaa se töihinkin mukaan, ehkä illalla nappaan lihasrelaksantin?

Vaan niin, hyppäänpä vielä hetkeksi eiliseen. Spede EI itkenyt eikä huutanut eikä parkunut aamulla. Kotona tuo selvästi harkitsi minuutin sadasosan pitäisikö sitä itkeä tirauttaa mutta päättikin sitten kertoa ettei tahdo nukkua jonka perään äiti kertoi pitkät liirumlaarumit siitä kuinka äiti hakee tänään silloin ja silloin ja huomenna tuolloin ja perjantaina sitten jo ENNEN niitä päiväunia. Poika kuunteli hyvinkin ymmärtäväisenä ja kas, ei aikaakaan tuo oli jo pukeissa ja kiskomassa ITSE haalareita päälleen. Oooh!

Sama meno jatkui vielä tarhallakin, kotoa mukaan otettu kukko kainaloon ja sohvalle odottamaan satuhetkeä. Ou mai! Tähänhän voisi vaikka tottua! Tänä aamuna, tarkemmin pamauksen ja yliasento-selityksen välissä, spede kipitti makkarista keittiöön itku kurkussa todeten ettei tahdo tarhaan. Tänä aamuna asiaa on jo hyvissä ajoin itkua tirautettu mutta toisaalta, liirumlaarum-selitys toimi jälleen ja poika livahti jo takaisin isin viereen nukkumaan. Ja hyvä niin, eilen on ilmeisesti nukuttu kunnon päikkärit tarhassa, uni kun ei tullut millään ennen puoli kymmentä illalla.

Eilinen työpäivä meni ohi jälleen hujauksessa ja samoin käy taas tälle viikolle. Toiseksi viimeistä viedään jo! Eilisen mainittaviin kuulunee myös se että aamutuimaan, siinä poikaa 14v herätellessäni, teini kömpi kasvot valkoisina omasta huoneestaan todeten; "oon viettänyt yön pää ämpärissä". Se selittikin sen hajun yläkerrassa, siellä kun tuoksui todella tunkkaiselta ja pahalta. Teini jäi siis kotiin potemaan ja muu porukka säntäili kouluun, kuka ysiin, kuka kymppiin, minun lähdettyäni, tänään koko tiimi meneekin sitten kasiin ja hurraa, minä ehdin jälleen alta pois!

Speden tarhapäivä oli mennyt kertakaikkisen hyvin ja iltapäivällä kotona lämmitin pikaisesti edellispäiväistä soppaa ruoaksi. Ukko oli onneksi siivonnut ennen töihin lähtöään, tämä muuten soittikin jo kympin kanttiin kysyäkseen mitä kotona voisi tehdä. Yritin ehdottaa mm uunin pesua ja leipomista mutta ehdotelmani ei saaneet kannatusta. Merkillistä. Ruoanlaittoa tuo oli kai ajatellut kysyessään ja sitähän on luvassa tänään. Täytyykin kirjoittaa broitsukiusauksen ohje suht pikaisesti jollekin lapulle.

Ja nyt siirryn kaivamaan orudista esiin. Samoilla tulillahan sen levittely menee kun harakanperän kesytyskin, eikö? Viettäkää kivakivatorstai, samoin saatan minä tehdä!