Totesin jälleen kerran sen vanhan totuuden jonka paikkansa pitävyyttä on aina välillä pakko päästä testaamaan: a, jos notkut väkisin sängyssä puoli ysiin lauantaiaamuna on ihan turha edes kuvitella että saa yhtäkään suht järjellistä, rauhallista hetkeä, jolloin päivittää blogiaan ja b, jos vietät lauantain niin että et tasan tarkkaan laita tikkuakaan ristiin siivousosastolla niin sunnuntaina saat aloittaa päivän raivaamalla mm likaisia astioita koneeseen, roskia keittiön työtasoilta roskiksiin ja likaisia vaatteita sekä vääriin paikkoihin eksyneitä kenkiä paikoilleen. Näin.

Ja silti, eilinen "EN TEE MITÄÄN"-päivä oli varsin kannattava. Ja mukava. Vaikkakin se sai tänä aamuna otsasuoneni pullistumaan koska totesin että ei, ei meillä osaa porukka omin avuin edelleenkään niitä astioita koneeseen asti... Saati niitä tyhjiä pillimehuja roskiin. Helketti soikoon! Vaan siinä eilisen ETMn aikaan sain muuten aikaiseksi viiden sukkaparin päättelyt, parit vauvasukat ja tulipa siinä lomassa piipahdettua koko perheen kanssa hesessäkin tuhlaamassa hesekortille kertyneet bonukset. Ja se jos joku olikin kivaa.

Koska eilinen hesesapuskointi oli tosiaan niin kivakiva ja vaikka mitä, niin todettakoon että tänään saatamme löytää perheemme ruokailemasta läheiseltä ABC-asemalta johon tuhlaamme S-kortille kertyneitä bonuksia. Totesimme näet ukon kanssa että tämä reilun kuukauden kestänyt tupakoimattomuus yhdistettynä tiukkaan talouslinjaan johon myös lapset ovat sitoutuneet, ansaitsee palkinnokseen yhden viikonlopun ajan huolettomuutta ja normaalikaavasta poikkeavia toimintoja joihin luemme ulkoruokinnan kuuluvan. Jatkamme vyön kiristystä heti huomenaamulla, tosin pienen rikkeen aion ensi viikolla suorittaa vyön kiristyksestä huolimatta.

Olen näet aikeissa käydä varaamassa Reindeerspottingin jonka katsomisajankohdaksi kokoan olohuoneeseen läjän teini-ikäisiä poikasia. Olenhan luvannut jo alkukesästä järjestää leffaillan pojalle 16v ja tämän kaksoskavereille joten tässä saan tapettua kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Kokoan joukkoon myös pojan 14v ja tämän parhaan kaverin ja tokihan kyseiseen leffailtaan pitää sitten varustautua limuin, popparein ja muiden herkkujen kera. Kenties leipasen pojille oikein kakun?

Tälle päivälle olen suunnitellut muutakin ohjelmaa kuin ETM-linjan ja ABC-ruokailun. Imuri pitäisi kaivaa esiin, yksi imuroimaton päivä kostautuu aina läjänä hiekkaa, muroja ja leivänmuruja, joista jokainen pikkukide pyrkii kulkeutumaan eri suuntaan kuin toinen. Pyykkiosastoakin löytyisi, sain näet tarpeekseni raivoavasta 16v hepusta jolle raivosin takaisin perjantaina iltapäivällä tämän kotiuduttua koulusta. Käytimme näet osan perjantaipäivästä tutkailemalla sarankulman sittarin vaatevalikoimaa ukon kanssa, tällä on ollut pitkään verkkareiden mentävä aukko vaatekaapissaan ja samalla kun täytimme tuon aukon täytimme myös neljän lapsen sukkalaatikoiden puutteita.

Se, miksi raivosin pojalle johtui taas sitä että tämä raivosi aamulla ennen kouluun lähtöään minulle siitä kuinka "se yks h**o" vie aina kaikki hänen bokserinsa, sukkansa ja t-paitansa ja hänellä ei ole kuin p*skasia sukkia huoneessaan. Voi kilin kellit, sanon mä. Iltapäivällä täräytin kuuden sukkaparin pötkylän pöytään pojan nenän eteen todeten suht kuuluvalla äänellä kuinka pojan olisi ihan oikeasti syytä tunkea tutkimaan se p*skakoppinsa ja kiikuttaa sieltä likaiset vaatteet pyykkiin koska itse ne ei sinne kävele ja minähän en niitä sieltä käy hakemassa. Kuten huomaatte, meillä käytettiin suht rujoa kieltä perjantaina.

Eilen sekä poika 16v että poika 14v muisti äidin perjantaisen raivoamisen ja kas, minulla olisi kaksi kopallista pyykkiä. Just. Ei puutu kuin että teini tuuppaa omat likapyykkinsä sekaan niin minulla menee iloisesti koko viikko pyykkihuollon parissa. Teinin huoneessa kun näyttää olevan pyykkiä, ja kenties puhtaitakin vaatteita, pitkin lattiaa, tuolia ja tasoja. Vaatekaapissa ei olekaan sitten juuri mitään täytettä. Myös kadonneiden pyyhkeiden arvoitus selvisi minulle kun suoritimme perjantaina ukon kanssa kaukosäädinetsintöjä teininkin huoneen puolella. Voin taas kerran sanoa; en pistä alkuunkaan pahaksi teinin muuttoaikeita, en. Tämän huone kun saa verenpaineeni paitsi nousemaan myös suunnilleen räjähtämään kattoon. Argh!

Lenkillekin saattaisin suunnata tänään, eilen kun ei tullut tuotakaan lajia harjoitettua. Edelleen odotan inspiraatiota joka saisi minut hinkuttamaan ikkunoita mutta sitä ei nyt tunnu näkyvän missään. Toisaalta, mitä pidemmälle sen saapuminen venyy niin sitä puhtaammat ikkunat meillä on jouluna eli hätää tässä ei vielä olla kärsimässä ei. Luulenpa että siirryn nyt toteuttamaan ainakin osaa näistä tämän päivän suunnitelmista, tiskikoneen hurinaan sopii hyvin lisä-ääneksi pyykkikoneen ja imurin ärjyntä, eikö?

Viettäkää mukava sunnuntai, se on moro!