Koska iltani ovat muuttuneet pelkäksi tsompailuksi välillä makkari-olkkari, ja telkkaritarjontakin tuntuu olevan silkkaa kiekkoa iltakahdeksasta eteenpäin, olen päätynyt surffaamaan blogia toisensa perään. Lukemaan rivin sieltä, toisen täältä. Jopa sellaisista blogeista, joita ei normaalisti tulisi luettua. Satun mm tietämään, millaisia koteja voi rakentaa kääpiöhamstereille, olen tutustunut krapulan eri muotoihin (en siis itse kokeillen, vaan aiheeseen perehtynyttä blogia tutkien) ja olenpa jopa tutkinut blogia, joka käsitteli erään miehen ööö harrastusta? (Voiko maksullisissa naisissa käymistä sanoa harrastukseksi?)

Kaikista näistä irkulle perin merkillisistä seikkailuista johtuen, osittain väsymyksen aiheuttamasta ylivirtaisuudestakin kenties, päähän putkahtelee mitä ihmeellisimpiä aiheita mistä itse voisi kommentoida blogiinsa. Yksi niistä on ehdottomasti juomat. Ja ei mitkä tahansa juomat, vaan alkomahoolit. Tarkennettakoon, että tämä ajatus pälkähti päähän alkon mainoksesta. Siis siitä, missä nuorisoporukka notkuu viinakauppaan, lastaa koriin viinipulloja ja pari porukasta poistuu paikalta kahden muun jäädessä maksamaan ostoksia.

Mainos itsessäänhän on hyvä, en väitä. Mutta. Iso mutta sopisi paremmin tähän, mutta menköön nyt pienenä, mikä hiton itu sitäkin on näyttää? Ihan vakavasti ajatellen. Jep jep, pelisäännöthän siinä on kyseessä, eli myyjä ei voi myydä, koska koko neljän nuoren porukka ei ole näyttämässä niitä papereitaan. Että kyseessä ei ole alaikäiselle alkoholin myynti. Ymmärrän siis pointin paremmin kuin hyvin, mutta edelleenkään en ymmärrä mikä järki sen näyttämisessä on?

Tosiasia: mainoksen näkee meidän aikuisten lisäksi vino pino nuoria. Jotka tajuavat mainosta katsoessaan että jaa, eipä kannatakaan mennä myyjän näkyville kun se Tuomo hakee sitä vinkkupulloa. Että ei homma kosahda siinä viime metreillä. Kenelle se on tarkoitettu valistukseksi? Uskallanpa tylysti vielä väittää, että kyseinen mainos saa varmasti onnistumaan muutaman hakureissun enemmän kun niitä kosahduksia osaa useampi varoa. Nih!

Ja juomalinjalla jatketaan. CocaCola. Siis tämä merkillinen hampaat syövyttävä (heh) juoma. Olenko ainoa, jonka makuaisti tekee ihmeellisiä tepposia? Mikäli cokis (joka ei siis ole aitoa CocaColaa) on vaikkapa mallia Hesen pahvimuki, LIDLin säästöpullo tai Pirkan varioitu versio, niin arvatkaapa mikä maistuu irkun suussa huikan jälkeen? Ei siinä samalla sekunnilla vaan muutaman sekunnin viiveellä... Home! Siis mitvit? Onko irkku homeessa vai maistuuko joku ainesosa oudolta? Ei hajuakaan... Ja irkkuhan ei juurikaan juo colaa, todettakoon vielä sekin, jos kerran kuukauteen lasillisen niin se on hyvin, Hesen ruoan kyytipoikana toki menee, mutta eipä tuollakaan edes kuukausittain tule asioitua.

Ja jatketaan vieläkin juomalinjaa (hiton fiksu aihe muuten...). Kun jossain aiemmassa postauksessani ihmettelin ja kummastelin mm ukkoa riivaavaa moccamastermaniaa, niin nyt kummastelen, hämmästelen ja ihmettelen paria muuta kahviin liittyvää juttua. Hobbarin kuvastosta iski tänään silmään se joku mikälie huippukeitin. Johon siis tulee yhdelle kupilliselle tarkoitettu kahvipatruuna tai mikälie lituska nappula ja kuppi alle vaan ja tsädäm, maailman paras kahvi on valmistettu. Jotta mitvit! Ja paljonko mahtaa olla kahvin kilohinta sitten? Hunajaa veikkaan ma. Irkku laskee kyseisen kapineen ehdottomasti sarjaan "turhuuksia kun kaikki hyödyllinen on jo kehitetty". Jaiksis!

Kahvissa pysytään edelleen, kahvimerkit. Jotta mikä siinäkin on, että presidentti ja juhlamokka on niiiiiin namiherkkutäydellinennautinto laatuja, ja halppiskahvi kuraa? Siis ainakin vanhempien ihmisten mielestä. Jotta täh? Irkku ei erota sen kummempia makueroja oli kupissa sitten rainbown halppiskahvia tahi juhlamokkaa. Ehkä irkku ei vaan ehdi maistella kyseistä piristettä? Ainoa, minkä kahvin irkku jättää jopa kuppiin mikäli ei ihan ehdottoman kamala kahvinhimo ole päällä, on Saludo. Siis en vain voi ymmärtää, että miksi se maistuu irkun suussa niin järkyttävän kamalan pahalta.

Päätän päättömän postaukseni tähän tällä kertaa. Silmiä kirvelee. Odotan josko tässä itsekin kohta maate pääsisi. Se on moro!