Kovin tuntuu taajaan tulevan, aamut. Nyt on tosin pakko myöntää etten muista ihan hetkeen heränneeni ennen kuutta, tänä syksynä heräämisajaksi on muokkautunut puoli seitsemän, tämä siis jos saan itse herätä ilman speden suosiollista avustusta. Tai ehkä se puoli seiska onkin speden suosiollisen avustuksen tulosta, katkonaiset yöt aiheuttaa väkisinkin sen että uni maittaa aamulla ja kuinka ollakaan, viime yönä meillä ei herätty kertaakaan. Ratkaisijan ratkaisu jäi jälleen kerran näkemättä, yllätys, eli irkku oli unimaassa tiukasti jo yhdentoista kanttiin.

Vaan asiaan. Ukko on nyt viikon ajan ollut töissä sairasloman jälkeen. Mitään varsinaista diagnoosiahan ei lonkan suhteen ole tehnyt, sen lukon lisäksi mikä siellä oli. Liikerata vain on rajoittunut ja lonkat on ikäänkuin eriparia toiminnaltaan. Pahimmaksi myrkyksi lonkkaa ajatellen fysiatri totesi miehen työn. Tai paremminkin yhdistelmän kova betonilattia ja kovapohjaiset turvakengät joita töissä on pakko käyttää. Arvaattekin, eilen mies totesi töistä tultuaan että lonkkaan koskee rappuja noustessa. Kiva. Kaiken aikaahan se on tuntunut "epänormaalilta" liikkuessa mutta nyt siellä alkaa jälleen olla tietyissä liikkeissä kipua mukana. Voi per*e totesi irkku. Saapa nähdä mitä tästä tulee.

Samaan prakailulinjaan voisi sitten tuupata junnun. Huomaa että syksy on tullut, kelit viilentyneet ja muutama pakkasaamukin koettu. Junnun käsistä alkaa iho olla halkeiluasteella. Siihen ei mennyt edes kuin viikko, sunnuntaina katselin käsiä tämän palattua serkultaan yökyläilemästä että kovin on nyt taas karheat ja kuivat, kiikutin rasvapänikän vessaan ja kehoitin junnua pesemään kädet rasvan kanssa kuten on neuvottu. Eilen laitettiin kortisonivoidetta kämmenselkiin, niin hilseilevät ja kipeät ne jo on. Pieneen käteen sopivia puuvillahanskoja en ole vieläkään löytänyt joten päälle vedettiin sormikkaat tehostamaan rasvan imeytymistä. Nyt pitäisi sitten jostain löytää myös pienikokoiset puuvillasormikkaat, niiden suhteen ei osannut edes allergiakeskus neuvoa. Voi per*e tekisi mieli sanoa tässäkin kohtaa.

Kädet lienee ottaneet totaalisesti itseensä koulussa tapahtuvasta jokaisen välitunnin jälkeen tapahtuvasta käsipesusta, sinne kun en ole vielä huomannut lähettää rasvapänikkää junnun käyttöön. Enhän ole edes tajunnut että siellä pestään kädet jokaisen välitunnin jälkeen eikä se taida jokaista luokkaa koskeakaan, prinsessa ja poika 13v kun oli molemmat ihmeissään kuultuaan tämän. Tänään on siis pakko päästä apteekkiin iltapäivällä, junnulle pitää hakea kaksi uutta rasvapänikkää joista toisen saan lähettää kouluun. Opettajallekin pitää laitella viestiä asiasta, tapaamisessa kun keskusteltiin astmasta ja sen hoidosta tarkkaan mutta tämä käsiongelma ei muistunut äidinkään mieleen, kädet kun on olleet hyvässä kunnossa koko kesän.

Poika 15v on jälleen ilman pyörää. Se koottu versio kun päätti yllättää iloisesti koulumatkalla, ajo rotvallin reunan yli ja pam, rengas rikki. Kiinnostus korjaamiseen oli hiipunut samalla hetkellä ja pyörä jäänyt johonkin matkanvarrelle manailun saattelemana. Teinikin on ilman pyörää, joten meillä on yllättävän vähän pyöriä pihassa tällä hetkellä. Teinin pyörättömyys taas johtuu siitä simppelistä jutusta että se varastettiin viikko takaperin kaupan pihasta. Tällä kertaa en usko sen enää löytyvän, pessimisti kun olen. Varkaus oli lisäksi teinin ihan omaa tyhmyyttä, pyörän lukko kun on jouduttu murtamaan avaimen katkettua sisälle ja pyörä on seissyt pihassa koko kesän kun skootterikyydit on olleet käytössä.

Sen miljoona kertaa kun olen pyörästä sanonut että sillä ei sitten parane ajella ennen kuin siihen hankitaan uusi lukko niin annas olla, eiköhän teini fiksuna mimminä päättänyt lähteä pyörällä kylille. Muuten meni reissu ihan hyvin mutta järkeä olisi voinut käyttää siinä kaupan pihassa. Teini oli näet jättänyt pyörän rakennuksen toiselle sivulle mennessään automaatille joka sijaitsee rakennuksen toisella sivulla. Kauanko siinä nyt sitten menee kun katsoo pankkitilinsä, tuskin kovin kauaa ja arvatahan se olisi pitänyt, pyörä oli lähtenyt sillä välin kävelemään. Ihan hieman heräsi itsellä kysymys mikä hiton itu se pyörä oli jättää siihen? Eikö sitä olisi voinut ottaa sen automaatin viereen. Helketti soikoon.

Tänään junnulla siinä kuin pojalla 13v on edessä ns luontoretkipäivä. Poika 13v tosin siirtyy luokkansa kanssa läheisen järven rantamaisemiin koko päiväksi pyörimään, junnun luokka taas viettää pari tuntia koulun lähimetsässä. Onneksi ei sada, tätä kun on koko viikko odotettu eikä suinkaan vähiten siksi että retkelle pitää ottaa eväät mukaan. Kohta puoliin pitänee siirtyä herättelyihin ja niiden eväiden tekemiseen. Sitä ennen taidan hetken sylitellä kääpiömiestäni, spede heräsi juuri hyvin nukkuneena yöuniltaan. Ukko oli hieronut tämän jalkoja illalla sängyssä eli näinköhän heräily liittyy spedelläkin kasvukipuihin.

Näihin sanoihin ja silleen, mukavaa perjantaita kaikille ja se on moro!