Joka oli huomannut kuinka mukavaa onkaan nukkua aamulla rauhassa ja herätä omia aikojaan, juoda aamukahvit ilman melua ja höpinää ja hakea sitten pahnanpohjimmainen aamutissille kun tämä suvaitsee kahdeksan-yhdeksän aikaan herätä. Olipa kerran juu, tai oikeastaan aika montakin kertaa viime aikoina. Kunnes koitti SE aamu. Siis tämä aamu. Kun se pahnanpohjimmainen, se päätti että täällä mitään nukuta. Kello on kuule mutsi viis ja musta tuntuu siis, että se on aamu vaikka äiree onkin kun haamu...

Maanittelulla sain maattua kuuteen. Ja tissillä. Tutilla. Nunnulla. Silittelyllä. Toisen päänahkaan hengittelyllä. Kunnes Spede päätti että älä äiti kuseta! Heitän tutin, nakkaan rätin ja aloitan villin potkuitkuraivarin peiton alla. Irkku hävisi siis 10-0 tämän kisan, veti vaatteet pikana päälle ja kaappasi itkupotkuraivaroivan Speden kainaloon tyyliin, sitä kyllä varmaan nyt sattuu johonkin kun se tollai sai naksut. Olohuoneessa poika istuimeen kun oli itse pakko mennä vessaan ja pah, jos Spedeä sattui niin sen on pakko olla masokisti. Toinen nauroi ja jokelteli jakkarassaan tyytyväisenä joulukuuselle kun irkku palasi vessasta. Just joo. Äiree on huijattu!

Tosin nyt on pakko myöntää, että Spedellä on ongelmia. Tuoli ei kiikkaa riittävän nopeaan. Äiti koettaa juoda kahvia, vaikka sillä olisi ihan varmasti parempaakin tekemistä kuten esim Speden kanssa höpötys. Tai leikkiminen. Tai ihan vain silmiin tuijottelu. Kamala akka on meirän äiree!

Ja sitten, päivän ohjelmaan. Kinkku voittaa matkan uunin perukoille illalla. Perunat on kuorittava valmiiksi huomista varten. Kaupassa on käytävä hakemassa loput ns tuoretuotteet. Pyykkiä on ripustettava kuivumaan ja laitettava kaappeihin. Lihakastikepohja on muistettava ottaa sulamaan pakkasesta. Hermot on pidettävä kasassa vaikka väsyttääkin. Lahjat on paketoitava. Ei oo kuulkaa kivvaa, irkku olisi ihan oikeasti tarvinnut sen tunnin kaksi enemmän unta.

Oli miten oli, nyt otan ja aloitan suosilla päivän hommat. Ihan aluksi vaientamalla Speden jollain keinolla. Jos ei muuten niin tissillä. Se on moro!