Siis haloo, voiko ihmiselle tulla krapula ihan vaan siitä, että näkee viinapullon baarikaapissa? Kun siis kyllähän se on tosiasia sekin, että meillä noita viinapulloja on enemmänkin tuolla, baarikaapissa siis, ja tottahan ne aina välillä sieltä osuu silmään kun tässä pyörii siivoilemassa tai ihan vaan Spedeä hoitelee... Kun tuo baarikaappi nyt on kuitenkin osa olohuoneen kirjahyllyä, ja vieläpä aika lähellä tuota telkkariakin.

Väsymyshän ei voi sitä aiheuttaa, eihän? Ei, luulisin ainakin. Eilenhän oli se huippupäivä, siis SE päivä jolloin junnu juoksi ja kidutti enemmänkin kerhotätejä kuin vanhaa äitiään. Ja koska äiti oli intoa piukassa ja päättänyt nukkua kotvasen tai vaikkapa kaksi päiväsaikaan, ja koska Spedekin oli myötämielinen asialle aamupäivällä, niin irkku otti rennon asennon sängyssä. Ja yritti nukkua. Ja yritti. Yritti. Laski "lampaita", sadanviidenkymmenen kohdalla alkoi muuten jo ensimmäisen kerran risoa, laski ankkoja, ankat irvistelivät ikävästi kun niitä oli juossut useampi kymmenen, jotkut ankoista heitti jo kärrynpyörääkin, irkku vaihtoi marssirytmin laskemiseen eli yy-kaa-koo-yy-kaa-koo ja sitä rataa. Siinä vaiheessa kun irkku viimeinkin oli vaipumassa unen ja valvetilan rajamaille niin kuinkas kävi? Spede tuumasi että johan tässä on maattu, nyt äiree seukataan.

Sama yritys toistui yhden jälkeen kun olin vienyt junnun kerho kakkoseen. Tulos aivan yhtä laiha nolla kuin aamullakin. Eihän se uni käskemällä tule, ei. Vanha totuus joka pitää paikkansa harmillista kyllä, vielä tänäkin päivänä. Se siitä huippupäivästä sitten, seuraava huippupäivä on sitten ensi viikolla. Tottahan sekin, että mies, tuo jumalten lahja naissukukunnalle (reps) on viikonlopun kotona eli irkku voi ottaa päiväunet niin halutessaan. Ja irkkuhan aikoo haluta. Vaikkakin viime yö oli liki jumalten mannaa irkulle...

Kas kun Spede heräsi syömään vasta viiden kanttiin, nukahtikin tosin vasta puolilta öin, mutta silti. Nukuttu on, liki viisi tuntia ehdin itse nukkumaan lähes katkeamatonta unta. Ainoa unen katkaissut tekijä oli junnu. Ketku. Mokoma. Huijarinalku. Vai voiko joku olla eri mieltä? Kas kun junnu on ilmeisesti keksinyt uuden tavan millä ujuttautua äidin ja isin sänkyyn, eli heräsin siihen kun toinen tihrusti itkua selittäen kuinka sänky on märkä. Isi kun on muutaman kerran ottanut junnun viereen mikäli tämä on kastellut sänkynsä, ja vaikka kasteluita ei ole enää hetkeen ollutkaan niin tottahan se on junnun mieleen jäänyt. Keinona millä pääsee isin viereen. Huonona äitinä kiekaisin omalta puoleltani sänkyä "suu kiinni nyt tai kohta näet mitä märkä on ihan tosissaan" ja raahustin junnun sängystä ottamaan lakanaa pois. Onneksi huomasin siinä unenpöpperössä että sänky on täysin kuiva! Mitään märkää ole missään. Ei lakanassa, ei patjassa eikä sen enempää peitossakaan. Huijari! Se tuo on.

Että tällaista hauskaa ohjelmaa meillä oli sitten tällä kertaa. Yöllä ei juuri naurattanut, mutta pakko myöntää, nyt aamulla junnun kekseliäisyys saa kyllä hymyn huulille vaikka kuinka pitäisi tietysti olla kiukkuinen siitä että toinen huijaa.

Tässäpä tämä, nyt tältä erää. Irkulla painaa päivän kuviot päälle eli Spedellä on lääkärineuvola nyt aamusta ja pitänee kaivaa toiset vaatteet pienelle päälle, siis sellaiset vähän muka paremmat... Ja junnukin pitää vaatettaa. Suurin osa joukoista on onneksi jo lähteneet koulua kohti, eli lähes rauhallista on. Siis vain lähes, junnu on luultavasti taas syönyt nukkumatilta jonkun sopimattoman sienen koska virtaa on kuin pienessä kylässä. Näihin sanoihin, näihin tunnelmiin, irkku ottaa nyt koneelta ritolat. Nih!

Hauskaa persdaakia muuten kaikille!