Ihan hieman nyt kuulkaa kiristää päästä... Siis IHAN hieman. Koettakaa pysyä kärryillä, tämä kuuluu ehdottomasti sarjaamme kun-kaikki-menee-persiilleen. Tapahtumasarja alkoi siitä kun junnu kotiutui kerhosta. Kiukkuisena ja kärttyisenä. Spedekin oli herännyt samoihin aikoihin ja halusi sylitellä. Ruokailu sujui siis junnun kinatessa prinsessan kanssa ja kun ei kinattu, riehuttiin ja kas, äiti poisti pojan jäähylle muutamaksi minuutiksi kesken ruokailun.

Samaan aikaan Spede vietti siis aikaansa vuoroin äidin, vuoroin isoveikan sylissä. Ruokailun jälkeen junnu ja prinsessa sekä isoveljet oli määrätty siivoamaan huoneensa, tottahan siitäkin saatiin härdelli aikaan eli jatkuvaa huutoa, juoksua toisen perässä, isoveikan rähinää pienemmille näiden ärsyttäessä milloin milläkin keinolla, lisää huutoa ja lisää juoksentelua, vuoroin oltiin kahden toisiksi nuorimman osalta toistensa "pilleissä" kiinni, siis kuvainnollisesti, vuoroin riehuttiin kaksin raivopäisellä naurulla säestettynä...

Spede oli edelleen hereillä, kuka siinä mekkalassa nukkuu. Äiti keksi kuningasidean, eli päätti hakea vaunujen renkaat ja pumpata ne, kas kun niitä ei edelleenkään ole otettu käyttöön ja renkaista on ilmat lähtenyt. Ilmeisesti junnu napannut vaunujen tavarakorin pidikkeen koska yksi niistä puuttuu ja äiti tajusi nähneensä vastaavan kapineen lasten huoneen lattialla suursiivon yhteydessä, luultavasti siis mennyt roskikseen mokomakin nippeli. Kiroilua ja renkaat kainaloon...

Sisällä sitten Spede istuimeen ja renkaiden kimppuun. Polkupyörän pumpulla homma kuuluu sarjaan "v-tutuskäyrän nosto", kas kun renkaiden pinnat on niin taajassa että pumpun oikeaan asentoon saaminen on todellakin työn takana. Eka rengas on muuten edelleen vain puoliksi pumpattu, kas kun oli pakko tulla päästämään höyryt pihalle välillä.

Äiti siis pumppaa olkkarin lattialla rengasta, keinuttaa samalla Spedeä jalalla kiikussa, junnu ja prinsessa riehuu, isoveikka 13v huutaa näille tasaisin väliajoin, äiti koettaa samalla komentaa riehujia, kiroilee rengasta, pumppua, komentaa, keinuttaa, pumppaa, kääntää pumppua toiseen asentoon, huutaa riehujille, keinuttaa ja lopulta, naks, herne nenään, pumppaus seis, keinutus seis ja kumpikin riehuja omiin sänkyihin rauhoittumaan MARS nyt heti!

Hetkellinen hiljaisuus, junnuhan nyt ei riiviöksi heittäydyttyään usko mitään eli uusi komennus luikkijalle. Ja taas. Äiti pumppaa, keinuttaa, junnu käy lyömässä lisää vettä kiukaalle, äiti uhkaa risulla, karkkipäivän menetyksellä ja kaikella maan ja taivaan väliltä mitä keksii. Ja taas mentiin, äiti lopettaa pumppaamisen, kiikuttaa kesken viiden minuutin jäähyn karanneen junnun takaisin sänkyynsä, palaa pumppaamaan ja kiikuttamaan ja ei aikaakaan kun junnun pää ilmestyy jälleen makkarin oven rakoon.

"Äiti, nää meni näin", näyttää junnu silmälasejaan. Juu, ne tosiaan meni NÄIN eli junnu oli kiukuspäissään vääntänyt silmälasit solmuun, toinen sanka menee mitä luultavimmin poikki heti kun sitä koettaa vääntää oikeaan asentoon. P-le! Äiti lopettaa kiikuttamisen siihen paikkaan, samoin pumppaamisen ja kas, paitsi että junnu on tosiaan rikkonut silmälasinsa niin äiti itse on sotkenut vaunujen renkaalla mustat rasvatahrat mattoon. Ja kaikki tämä kahden tunnin aikana.

Spede haluaa edelleen syliin, äiti huutaa kuin jalopeura sekä junnulle että itselleen, kiroaa ja hinkkaa hetkisen päästä mattoa, kiikuttaa Spedeä ja kuuntelee kuinka junnu itkee makkarissa johon äiti on tämän komentanut IHAN VAIN JUNNUN ITSENSÄ PARHAAKSI...

Kun kaikki menee pieleen niin ETTÄ MENEEKIN PIELEEN.

Ps. Spede nukahti kiikkuun, junnu ja äiti on halinut harmien päälle ja nyt junnu istuu sohvalla Kotikatua katsomassa. Silmälaseja äiti tutkii kunhan ehtii, josko ne saisi korjattua vielä. Prinsessa kirjoittaa omassa huoneessaan ja talossa vallitsee ihana rauha ja hiljaisuus. Elämä on.