Vaan liippasipa mukavasti! Minä näet havahduin hereille 10-vuotiaan seistessä sängyn vieressä sanoen "äiti se on ihan kohta puoli kahdeksan ja mä meen kasiiiiiiiin". Ohops. Mistä tätä unta jne jne... Hyvin neiti silti ehti, ehtipä puraista siinä aamupalaakin vielä ennen kuin paineli pakkaseen. Ush. Unta taas riitti koska uni oli kivakiva ja yö oli ollut hieman risaisehko, kiitos speden joka heräili ennen puolta yötä itkemään jalkaansa.

Sama toistui hieman myöhemmin ja tuolloin äiti ei jaksanut enää kättään nostaa tilannetta helpottaakseen, onneksi ukko on edelleen lonkkalomalla ja kukkelehtii öisin. Niinpä spedekin oli suhteellisen nopeasti meidän välissämme ja elokuvaa tuijottava ukko hieroi tämän särkevää jalkaa. Kasvukivutko ne sitten, poika 16v epäili että lähinnä se kolhiminen. Spede kun oli telonut koipensa illalla yläkerrassa ja vaikka jalassa ei mitään näy niin kai se voi olla silti kipeä.

Se uni taas. Kuulkaa, siinä minä istuin moottoripyörän kyydissä meidän kiitäessä tuttua maaseudun asflattitietä. Meidän, siis minun ja jonkun. Ukko kun oli lasten kanssa jäänyt kotiin kun minä ja se joku lähdimme ajelemaan. En ole ihan varma kuka se joku unessa oli mutta oletan sen olleen nuoruusvuosien kaverin. Unessa minulla oli pitkät hiukset jotka liehui kypärän alta villisti ja vauhtia oli.

Eikä se uni suinkaan siihen loppunut. Ehei. Me olimmekin viettämässä polttareita tyttöporukalla ja hetken päästä tarvoimme umpimetsässä ajatuksenamme rämpiä metsän kautta kotikylille. Ja hei, sinne kotikylille oli matkaa ja paljon sieltä metsästä jossa rämmimme. Kyseisen metsäkeikan lomassa jouduimme välillä uimaankin, niinpä jouduin jättämään kypärän matkan varrelle. Saunomaankin joudimme siinä yhden järven ylityskohdan luona ja jos ei tässä vielä ollut tarpeeksi seikkailun makua niin kas, kohta päristelimmekin pitkin valkoista hiekkarantaa kohti ... jotain?

Sitä jotain ei ehtinyt unessa vastaan tulla, yllättäen olimmekin autoinemme mökkikylässä jossa oli jenkkiautomiitti. Just. Ja kesken sen hauskan, yhden jenkkiautoharrastajan kanssa aloitetun, jutustelun seisoikin prinsessa sängyn vieressä mutisemassa. Vaan olipa kuulkaa uni! Pitäisikö tässä hankkia se moottoripyörä ensi kesäksi?

Jos kohta uni oli omalaatuinen niin suunnilleen yhtä omalaatuinen oli prinsessan herääminen. Prinsessa kun heräsi siihen että pojan 16v kaveri kolisteli yläkertaan vartti seiskan jälkeen. Tämän taas mahdollisti se että poika 14v oli laittanut itselleen herätyksen ja lähtenyt herättyään ensin kaverilleen ja siitä kouluun ja siinä lähtiessään laittanut ulko-oven pois lukosta. Pojan 16v kaveri oli soittanut ovikelloa muutaman kerran mutta olisiko moottoripyörä pärissyt unessa juuri tuolla hetkellä, minä en näet moisia soitteluja kuullut ja niinpä kaveri oli lopulta lompsotellut sisälle.

Tästä oven lukosta avaamisesta on puhuttava pojan kanssa, jos täällä kaikki nukkuu niin ei sitä ovea silloin tarvitse kyllä lukituksesta availla. Ja niin, ei siitä ovesta tarvitse itsekään lähteä ilman että äiti tietää. Minä näet opastin pojan 14v kaverin yläkertaan hieman puoli kasin jälkeen tämän tultua kyselemään poikaa ja ei aikaakaan kun kaveri palasi alas todeten ettei poika ole siellä. Ahas. Se selittikin sen miksi se ulko-ovi oli lukosta auki, minä näet olin jo aikeissa nostaa huutokuoron siitä että joko poika 16v tai ukko on unohtanut sen illalla lukita. Hmph.

Kuten huomaatte, tänä aamuna on ollut tapahtumaa enemmän kuin viikkoihin yhteensä. Ihmisiä on mennyt ja tullut ja maisematkin vaihtunut. *reps* Ja koska jouduin keskeyttämään tämän postaukseni kesken kaiken, kiitos siskoni puhelun, niin joudun toteamaan että tästä päivästä tulee yhtä vauhdikas kuin oli aamukin. Menen siis pikana suihkuun koska kotvasen päästä minua noudetaan. Se on moro!