Sopivaa vastapainoa hyvin nukutuille öille tarjottiin tosissaan viime yönä. Spede on yskinyt taas pari kolme päivää siihen malliin että tiistaina aloin tosissani miettiä eikö antibioottikuuri joka korvaan määrättiin tehonnut sitten keuhkoputkiin. Räkää tulee taas nenästä vaikka eihän se kyllä ehtinyt loppumaankaan. Väri ja kuivumisnopeus lähinnä huolettaa. Hitto ei jaksaisi enää uutta lääkärikeikkaa. Joten odottelen siihen kunnes tuon kuurin vaikutus loppuu eli maanantaihin.

Voldemar ei ole muuten temppuillut kertaakaan sen yhden episodin jälkeen. Näinköhän ongelmana oli kosteus, mene ja tiedä. Eilen ukko vaihtoi kesärenkaat alle ja pesi auton, jopa kuulkaa kiiltää! Kotiuduttuaan, hieman ennen iltakasia, auton huoltokeikalta totesi päähänsä koskevan ihan sikana. Kipu oli kuulemma alkanut jo päivällä jomotuksena ja muuttunut illan aikana malliksi lekalla päähän.

Kyllä se pää sitten olikin todella kipeä koska eilen illalla tapahtui sekin ihme että mies soitti päivystykseen. Ja aina ihmeellisempää, tuo vieläpä lähti sinne puoli ysin kanttiin. Mitattuaan sitä ennen lämmön jota mittari väitti olevan likemmäs kolmekasin. Mies kuuluu tuon lenssunsa kanssa speden tiimiin, on kestänyt jo ainakin kuukauden. Kotiin palasikin sitten reseptillä ja saikkulapulla varustettu mies. Poskiontelotulehdushan se siellä.

Tuumi ruojake vielä kotiuduttuaan lekurista että kyllä se nyt on sinun mentävä sinne kaupoille tänään, ei hän sairaana kykene. Hah! Tuo nyt oli selvästi joku "silitä mua" tyyppinen lohkaisu, mutta tokihan irkku lähtee enemmän kuin mielellään yksin kaupoille tänään. Kyseessä on toki vain ruokashoppailu mutta on se silti mukavaa kun voi kierrellä markettia rauhassa lapun kanssa ja tutkailla samalla josko löytyisi joku juttujen juttu ruokapöytään.

Illalla on edessä se siskon kaappiin sukelluskin, joka on ihan kiva juttu tuokin ja toisaalta taas nyt ei olisi sukellusfiilistä. Ehkäpä se päivän mittaan sieltä tulee, se sukellusfiilis, kun oikein pinnistää. Sen sijaan irkulla olisi aivan mieletön parturifiilis. Joka ei ota asettuakseen nyt millään. Älkää kysykö, ehkä tämä on keski-iän hiipivä merkki mutta irkun tekisi mieli leikkauttaa hiukset lyhyiksi. Läheltä liippasi jo etten itse niitä leikkonut yhtenä aamuna kun katselin peiliin. Hitsinpimpulat, lyhythiuksinen irkku...

Käytin muuten osan eilisestä illasta puhelimessa juoruillen. Tai no, juoruillen ja juoruillen. Eksä soitteli teinin asioissa ja teinistä siirryttiin sujuvasti asiaan jos neljänteenkin. Enpä muista ihan hetkeen niin pitkään eksän kanssa jutelleenikaan, oli suorastaan hauskaa plääsätä se tunti puhelimessa tämän kanssa. Nyt on lähiaikasuunnitelmat tehtynä eli pojan kohta 15v mopoasiat sovittuna, teinin skootterin kohtalo sovittuna, pojan kohta 15v sähläilyt höpistynä ja kaikki muukin lapsiin liittyvä juteltu hetkeksi.

Kaiken muun höpinän lomassa tuli sitten sovittua sekin, että kirjailen paikkakortit eksän siskon häihin kesäksi. Älkää kysykö miten siinä niin pääsi käymään, en oikein tiedä itsekään. Eksä vain totesi kuinka olivat käyneet katsomassa tilaa jossa juhlat pidetään ja siinä samalla oli tullut puheeksi paikkakortit vieraille ja jotenkin siinä aikansa pähkäiltyään mokomia kortteja ex-anopin ja eksän siskon kanssa olivat päätyneet siihen, että eksä kysyy josko minä ne kirjailisin.

Nyt on vaan pakko kysyä itseltään että mahdanko osata enää. Kyseistä taitoa kun ei ole tullut harjoitettua moneen vuoteen. Täytyy varmaan käydä ostamassa jotain tekstausjuttuja kirjakaupalta ja kokeilla miten ne mallaa. Tarvekapineet tosin tulee eksän siskolta mutta olisi se nyt ihan järkevää harjoitella himppunen niitä kirjailuja, vai onkohan niiden kanssa sama kuin pyöräilyn? Kerran opit niin aina osaat... Hiomista tuo kuitenkin tarvitsee, se on aivan varma.

Menemme tänäänkin eskariin polkupyörä-rattaat-yhdistelmällä junnun kanssa, pitää skarpata hermonsa ennen lähtöä. Junnu kun pyöräilee kyllä varsin hyvin mutta hänellä on se niin tyypillinen 6v systeemi siinä. Pää pyörii kuin karuselli polkiessa ja puolet ajasta äiree pitelee sydänalaansa katsellen osuuko poika sinne tai tänne, kaatuuko se, muistaako jarruttaa. Ja "kai se nyt näkee että sieltä tulee toinen yhtä honkkeli vastaan"! Siinä on kuulkaa enemmän jännitystä kuin agenttileffoissa konsanaan.

Ja nyt, aamuplääsäyskiintiö täyttyi, eli koululaisten tökkimisiaika on käsillä. Ensin voisin tosin siivoilla tuon ydinlaskeumaa muistuttavan hajuhaitan tuosta vierestä, speden maha ainakin toimii jos kohta nenäosastolla onkin ongelmia. Nyt se on moro ja viettäkää reipashenkinen torstai! (kai tänään on torstai, eilen kun ei kuulemma ollut vaikka irkku kovasti torstaita viettikin aamulla...)