Se tentti. En nyt pulise pitkästi, tiistai ja keskiviikko kun on mennyt periaatteessa ruoanlaitossa, siivoilussa, pyykkäilyssä ja tenttikirja kourassa. Vaikka olen lukenut niin että savu on noussut korvista niin silti tuntuu että ei hitto, eihän tästä tule mitään. Eipä silti, samalta se tuntui sen edellisen tentin kanssa ja vielä siinäkin kohtaa kun sai paperin kasvojensa eteen. EN MÄ OSAA!

Kummasti se tunne meni ohi kun sai vastattua ekaan kysymykseen ja valkattua toisen johon vastaa. Sen jälkeen aukesi eikä loppuaikana tarvinnutkaan kuin antaa kynän liukua paperia pitkin. Ehkäpä siis tämäkin menee samalla kaavalla tai sitten ei, aihealue kun kieltämättä on himppasen hankalampi. Tai hankalampi ja hankalampi mutta kun käsiteltävät asiat on monet limittäin ja lomittain sekä oireiltaan, piirteiltään että käytettäviltä tukimuodoiltaan niin jaa, saapa nähdä menenkö vahingossa länttäämään aspergerin tukitoimiin vaikkapa sosiaalisemotionaalisen tukitoimia.

Muita uutisaiheita näiltä päiviltä olkoon vaikka se, että siskoni sai tosiaan asuntonsa myytyä ja muuttaa viikonloppuna vuokra-asuntoon. Tarkoitus on että myös hänen miesystäväisensä myy sen asuntonsa ja sen jälkeen he katsovat yhdessä omakotitalon naapurikunnasta. Ukon serkku on myös muuttotoimissa, tämän muutto tapahtuu lauantaina ja ukko osallistuu siihen. Serkun tyttö tulee meille siksi aikaa joten prinsessallakin on seuraa.

Siinä ne taisikin olla. Olen aika hyvin viettänyt nämä tenttiin lukupäivät pimennossa ja pyrkinyt olemaan täydessä linjahiljaisuudessa. Niin, hiukset on muuten edelleen keltaiset mutta ei ehkä ihan yhtä pahasti tuo keltaisuus näy nyt kun ne on kammattu oman mielen mukaan. Ehkäpä ne tästä. Ja nyt siirryn suosilla juomaan aamukahvit, tutkimaan uutisotsikot ja ehkä sen jälkeen hyökkäänkin vielä hetkeksi tenttikirjan ääreen. Se on siis moro ja viettäkää oikein kivakivatorstai!