Sehän se kuulkaa oli, eilinen ilta. Päätin näet fiksuna mimminä että tuijotan Slummien miljonäärin, oli mikä oli ja niin sitä sitten tosiaan tuijotettiin leffaa aina puoli kahteentoista jonka jälkeen tuijottelun alle päätyi Conan. Tulos on lienee arvattavissa? Jep, väsyttäs aikas hyvin etten sanois. Vaan oli se hyvä joten menköön, kaipa tämän väsymyksen jaksaa vaikka päällään seisten moisen leffanautinnon päälle! Ja niin, kummasti se väsymys aina katoaa kun työmaalle ehtii joten eiköhän tämä tästä.

Työmaaelämää ei ole luvassa kuin himppanen tällä viikolla. Tänään olen normipäivän kahteen asti mutta huomenna poistun työpaikalta todnäk jo kymmenen kanttiin, sen verran runsaasti on niitä tunteja sisällä ennestään. Keskiviikon olenkin sitten kotosalla ja valmistaudun torstaina alkavaan urakkaan joka on kaiketi aikasmoinen mikäli saman koulun käyneet kollegat turisevat totuuksia. Vapaatkaan ei ole kuulemma vapaita vaan lähinnä lukemista ja kirjoittamista. Nähtäväksi jää tämä!

Junnu valitteli eilen illansuussa pahaa oloa ja pääkipua joten nyt on syytä pitää peukkuja että herättelen myöhemmin sängystä koulukuntoisen pojan, ukko kun on aamuvuorossa joten jos poika osoittautuu kipeäksi kipeäksi niin minun lienee pakko missata työmaa tältä päivältä ja sitä minä en todellakaan tahdo. Jos näin kuitenkin sattuisi käymään niin minä todnäk nakittaisin ukon jäämään huomiseksi kotiin jos tälle vain sopisi. Todnäk ei sopisi, juurihan tämä oli speden kanssa kotosalla muutaman päivän.

Olen muuten harkinnut tosissani shoppailukeikkaa tälle viikolle. Tiedättekö, koulutavaraa eli reppu tai vastaava jossa kantaa kansiota, kansio itsessäänkin olisi aika hyvä juttu, penaali, kynä ja niin, hajukumeja. Eikö jokaisella kunnon tyttöpuolisella koululaisella ole hajukumeja? *höhöö* Tosissaan, ehkä missaan ne hajukumit, mahtaako niitä olla edes enää tätä nykyä olemassakaan? Mutta tosiaan, se kansio lienee kaikista tähdellisin.

Tämä aamu on muuten sitten se viikon jännin aamu! Jos vanhat merkit paikkansa pitää niin se on juuri tänään kun speden hiuksista löytyy jälleen elämää jos on löytyäkseen. Ihmettelen kyllä suunnattoman paljon JOS sitä löytyy mutta viimeaikaiset tapahtumat on osoittaneet minulle hyvin selvästi että ei kannata ihmetellä yhtään mitään. Johan sitä elämää on ollut kolmeen käsittelyyn oikeuttavan määrän viimeisen vajaan kuukauden aikana.

Silti. Meillä normaaliin aamunavaukseen speden kanssa kun liittyy tätä nykyä täikampa eikä eilisessä päänahan katsastuksessa näkynyt enää edes saivareita. Toisaalta, eipä siellä päässä näkynyt mitään reilu viikko sittenkään kun kotona kutreja kampailin mutta annapa olla, niin vain siellä mönki yksi kaippari kun mökille ehdittiin. Ei ole uskon asia tämä ei, joku hiittinen nyt on minua ja minun ponnistelujani vastaan tässä kohtaa.

Vaan jaa niin juu. Luulenpa kuulkaa että siirryn nyt kotvaseksi aamulehden pariin ja kenties järkytän itseäni tyhjentämällä tiskikoneen näin aamutuimaan. Saattaisinpa jopa lykkiä pyykkikoneenkin päälle mutta hei, se 7kilon rumpu ei ota täyttyäkseen oikein millään. No, ehkä jo huomenna? Keskiviikkona viimeistään, se kun tulee olemaan se kodinhuoltopäivä jonka jälkeen kodinhuoltoa on luvassa vain jos on aikaa. Viettäkääpä kivakivamaanantai ja se on moro!