Kun en niitä nyt voi ottaa jos kohta se niiden tarjoama neuvokin on mitä sattuu, niin kysynpä nyt teiltä neuvoa. Valtavaan dilemaan, ongelmaan jota nyt olen käännellyt edestakaisin muutaman päivän. Eli teini ja sen poikaystävä. Vähän niinkun sisko ja sen veli muttei sinne päinkään. Blääh blääh, asiaan, hopi hopi. Siis. Ongelman ydin tulee tässä.

Teinin poikaystävä ja teini ovat deitanneet nyt tiiviisti puoli vuotta. Poika on menossa ammattikoulun tokalle luokalle, teinihän taas on muka-aikuinen eli 15v ja myönnettäköön, kyllä tuo kieltämättä taitaa olla hieman kypsempi kuin moni ikätoverinsa. Teini on ollut kerran poikaystävän isällä tämän kanssa viikonlopun ja nyt tosiaan poikaystävän isän ja tämän uuden vaimon siellä kesälomareissussa viikonlopun. Poika asuu siis äitinsä ja tämän uuden perheen kanssa tuossa suht lähellä. Pojan isä asuu tuolla sitten kauempana, ihan peräti toisella paikkakunnalla.

Nyt on sitten käsky käynyt, eli pojan on oltava isällään kuulemma koko heinäkuu. Äiti kaipaa lomaa, tosin ihmettelen mitä hiton lomaa se on kun siinä on kuitenkin nuo meitin pienten ikäiset uusioperheen yhteiset lapset. Ja nyt se äiti on sitten vielä reissussakin, jossain hevon kuusikossa eikä sitä saa kai kiinni puhelimella. Ongelman ydin on se, että keväällä poika olisi ollut tulossa meille yöksi. Se ei käynyt äidille. Tästä teinin yöpymisestä pojan isälläkin tuo oli sanonut että toivoisi, että mieluummin teini ei siellä yöpyisi, mutta tässä kohtaa minä katsoin, että jos kerran isä on sanonut että sopii tulla, niin en voi olla koko ajan jarrumiehenä.

Nyt poika olisi tulossa meille huomenna yöksi. Olisi ollut tulossa jo alkuviikosta, isän luvalla, mutta se äiti. Tavallaan minä tallaan äidin varpaille jos annan pojan tulla, toisaalta taas isän varpaille jos kiellän tulon pojan äitiin vedoten. Siis hei, rehellisesti, itse en edes ilmoitellut enää tuossa iässä kotiin, tai no en siellä kyllä asunutkaan, mutta siis edes teiniä vuotta vanhempana en kotiin ilmoitellut jos poikaystävälle jäin yöksi. Siis sille jonka kanssa liki kaksi vuotta yhdessä kuljettiin. Joten minä pidän tätä nyt jotenkin päättömänä, koko tätä touhua.

Olen koettanut ajatella äidin kannalta, siis pojan äidin kannalta, että miksi poika ei saisi yöpyä teinin kanssa. Jos nyt ajatellaan ihan vaikka siltä kannalta, että syynä on se, että pelkää näiden tekevän, no, kyllä tiedätte, niin ei tuossa iässä siihen yöpymistä tarvita jotta asiaan voidaan mennä. Minä puolestani olen huolehtinut teinin, joka siis minun kohdallani se pääasia, toiveiden mukaisesti niin että tämä on käynyt lääkärissä ja saanut ehkäisypuolen kuntoon. Mitään siis ei ole käsittääkseni vielä tehty, luulenpa että tuo olisi siitä kertonut, mutta ei vara venettä kaada.

Eli neuvoa. Mitä teen? Olen vahvasti kallistumassa itse pojan yöpymisen puoleen, mutta tekeekö se minusta sitten löyhämoraalisen ja huonon ihmisen? Toista ajattelemattoman? Inhottavan akan kerrassaan...

Neuvokaa nyt herttinen sentään JOKU!