En ottanut itseäni niskasta kiinni. En yhtään sen enempää kuin lusikkaa kauniiseen käteenkään. Juu en. Laiska olen. Kertakaikkiaan. Sen sijaan pesin neljä koneellista pyykkiä, järjestelin toisen mokoman kaappeihin ja hilluin milloin mihinkin Speden määräämän aikataulun mukaisesti. Juu. Tänäänkin piti ottaa lusikka kauniiseen käteen, ilmeisesti lusikka on kateissa kun en ole vieläkään saanut sitä käteeni otettua. Voi rähmä.

Eihän sen tarvitse olla iso juttu, että sotkee kuviot. Ei. Ihan pienikin riittää. Kuten aamulla sotki hetkellisesti puurot ja vellit junnun taikamuki. Siis joo hei, junnu on iso poika ja juo mukista, tai siis lasista muilta osin juomansa paitsi aamulla. Aamulla junnu juo taikamukista kaakaon Tomi Traktoria tuijotellen, sillä keinolla äiti ostaa itselleen lisäaikaa milloin mihinkin aamutouhuun, yleensä prinsessan kouluunlaitto on tällainen aikaa vievä toimi tätä nykyä, niin, Spedestä puhumattakaan.

Siis se taikamuki. Se tippui junnulta. Sillä tavalla ihan sievästi, tippui kainalosta kun junnu oli menossa vessaan. Ei siis edes korkealta eikä mitenkään erityisen kovalle lattialle, eteisen lattialla kun on muovimatto lautalattian päällä. Ja mitä tapahtui kun muki tippui? Se meni keskeltä kahtia. Siis niiden uurteiden myötäisesti, aivan kuin olisi veitsellä leikattu. Ei minkäänlaista rosoutumaa reunoissa, ei minkäänlaista säröilyä, vaan aivan kuin halkeamiskohta olisi suunniteltu ennalta. Jep jep! Ja kaakaota pitkin eteisen lattiaa. Kiva. Ainu sai aika tulikivenkatkuista postia tältä äidiltä p-le! Puoli vuotta vanha muki, ei edes mitenkään kolhiintunut koska muki on ollut käytössä vain aamuisin ja vain sohvan nurkassa istuessa. P-le niin!

Ja koska meillä ei tuota yhteistä aika liiemmin ole tuon ukon kanssa ollut herra ties milloin, ja sitä "sellaista" kaksinkeskistä toimintaa ei ole ollut kertaakaan Speden tulon jälkeen ja niin, sitä ennenkin oli hiljaista aika hiittisen pitkän aikaa kun se loppuodotus nyt oli mitä oli, niin tottahan kun viimeinkin sain heittää nuo punakone-esitteet roskiin päätin yllättää miehen ehdottamalla villiä ja viriiliä toimintaa heti kun olin saanut vietyä junnun kerhoon. Spedekin nukkui sopivasti, oli syönyt vähän ennen kerhokuljetusta ja arvatenkaan ukolla ei ollut mitään pientä kaksinkeskistä petin pöllyytystä vastaan. Mutta onhan se niin, että kun ei mene putkeen niin ei mene! Siis meillä meni putkeen, mutta varsinaisesta yllätyksestä piti kyllä huolta siskoni. Siis se kerubi jonka silmät on ilmeisesti tätä nykyä jonkun hanurissa tai jossain vastaavassa paikassa.

Juu. Kuului kun ovi kävi, hittolainen, kukaan siis kumpikaan ollut mokomaa ulko-oven lukintaa innoissaan muistanut, hassua kyllä, olin silti muistanut laittaa kännykän äänettömälle, mutta se ulko-ovi. Ja koska me olemme nopeita kuin aamuinen salaman isku, niin alle sekunnin olimme omilla puolillamme sänkyä peitto visusti korvissa. Ja koska sillä kerubilla on tosiaan ne silmät ilmeisesti hanurissa, niin eiköhän tuo purjehtinut makuuhuoneeseen josta on esteetön näkymä eteiseen ja päinvastoin katsottuaan että sängyssä olen vain minä. Sisko tervehti tyyliin moi, tulin poikkeamaan, huomasi sitten ukon vieressäni ja muuttui punaiseksi kasvoiltaan samanaikaisesti kun minä nostin käteni ja sanoin että hei hei, poikkesit jo...

Eihän siitä sitten enää mitään tullut, nauraa räkätimme katketaksemme ukon kanssa kun sisko huusi ovelta vielä mennessään että juu anteeks moi, mä tuun myöhemmin kun mulla on asiaa... ja tulikin juu, ja menikin sitten taas ja se asia nyt oli vähän niin ja näin ja tuota, siinä vaiheessa tajusimme lukita oven ja hoidimme loppuun sen minkä olimme aiemmin aloittaneet juuri passelisti ennen junnun kerhosta kotiin tuloa.

Juu. Että näin meillä. Ja koska siis aamupäivällä ei mennyt oikein hommat putkeen niin eihän ne mene iltapäivälläkään. Prinsessa palasi koulusta intoa puhkuen, "saanko mennä tolle leikkiin kun sen äiti pyysi ja ei tullut läksyäkään ja ja ja..." Annoin luvan ja vannotin tulemaan neljältä syömään. Kahdelta tilttasin itse. Puoli kolme tuli poika 13v kotiin ja lupasi olla junnun kanssa puoli neljään, josko vaikka nukkuisin hetken Speden seurana. Spede aloitti tietysti sen päiväisen murinan kun viereen menin, aikani kuunneltuani tökkäsin tissin suuhun ja siinä se sitten olikin samantien puolihorteessa eväät suussa. Itsekin siinä olin viittä vailla unessa kun ovi kävi ja teini huikkasi tulleensa kotiin. Hyvä hyvä, enemmän vahtijoita junnulle, vielä näytti olevan kolme varttia aikaa maata eli nukkua.

Olin juuri vaipumassa uneen kun ovi kävi taas. Prinsessa saapui noutamaan sateenvarjoaan, kas kun siellä alkaa ihan kohta sataa. Kello läheni uhkaavasti kolmea. Junnu kuulosti olevan kahden isoimman kanssa yläkerrassa, Spede murisi taas kun äiti oli ikävästi mennyt nyppäämään eväät suusta antaakseen sateenvarjon naulakosta prinsessalle. Makkarin ovi kiinni, eväät uudestaan Speden suuhun, kello oli kolme, onneksi Spede hiljeni samantien ja itselläkin oli uni ihan tuossa otettavissa. Ja pah, pöh, blääh ja kakkimarjat niin! Taas se saamarin ovi kävi. Pitääkö siihen hankkia pyöröovi? Naulata koko räppänä umpeen? Kuuntelin kuinka eteisessä käytiin ilmeisesti jonkinasteisia neuvotteluja pojan ja prinsessan välillä ja kun selvyyttä ei kuulostanut millään tulevan, nousin katsomaan mitä hiittistä siellä säädettiin.

"Ton" ulko-ovi oli lukossa. "Ton" äiti oli lähtenyt ilmeisesti kauppaan ja jättänyt tytöt kaksin pihaan. Ja nyt siellä satoi kaatamalla. Joten prinsessa oli tullut "ton" kanssa meille, kun ei niille nyt päässyt sisälle. Just. Juu. Niin. Niinhän minäkin toimisin. Pyytäisin prinsessalle kaverin ja luikkisin itse kauppaan jättäen prinsessan ja "ton" pihaan lukkojen taakse. Juu. "Ton" luo pääsee kyllä sitten neljältä kun sen isä tulee kotiin. Juu, ei "ton" äiti kyllä sanonut että menee mihinkään, mutta kyllä se sitten meni, kun ei sen autoakaan ollut missään enää kun piti mennä sisälle. Juu. Että näin. Että voin kertoa kaikille ihanille lukijoilleni, että PRINSESSA EI MENE ENÄÄ KERTAAKAAN TOLLE, mikäli en sitten ole täysin varma siitä, että itselläni ei ole menoa saati väsyä. Niin.

Vielä on muutama tunti aikaa. Saa nähdä mitä kivaa ollenkaan tässä vielä tälle päivälle sattuu ja tapahtuu. Nih!