tiistai, 4. syyskuu 2012
Jaa-a
Sen verran päivän aikana liikuin speden kanssa että piidahdimme Makuunista hakemassa lapselle vuokraleffoja. Niitä me sitten tuijotimme tuntikaupalla kaksin, iltapäivällä tuijottajien joukkoon liittyi myös junnu kavereineen. Madagaskarin pingviinit on opeteltu kokolailla ulkoa, sillä toinen vuokraleffa oli elokuva jota omaan hyllyymme ei ole vielä eksynyt. Mahtaako eksyäkään, minä ehdin saada jo jokseenkin tarpeekseni kovaksikeitetystä muniksesta joka nousi speden ehdottomaksi suosikiksi.
Jos kohta eilen lähinnä lököttelimme niin mahtui siihen päivään muutakin. Poikanen 18v oli vapaapäivällä ja pyörähti pikaisesti kotona suihkussa aamusella, uudemman kerran tämä ilmestyi kotosalla käymään ennen puoltapäivää. Avaimien kanssa. Vuokrasopimus oli tehtynä, erinäinen määrä asioita hoidettavana ja me tutkailimme pojalle "huoltopussukkaa" mukaan. Siis shampoota, pyyhkeitä, kattilaa, vispilää ja himppanen sapuskaa. Samalla laittelin pojan tilille tämän syyskuun elatusmaksun oman osuuteni, eksä maksaa kun saa rahaa.
Iltapäivästä poika säntäsi tiehensä, meni sinne uudelle kodilleen viemään avustuspussukan tuotteita ja haki samalla tyttiksensä kanssaan ruokakaupoille ja uutta kotia siivoamaan. Illansuussa tämä haki pikaisesti isänsä kanssa parisängyn varastotiloilta ja ensimmäinen yö uudessa omassa kodissa on nyt kaiketi kokolailla plakkarissa. Tänään poikanen noutanee vielä erinäisen määrän huonekaluja kyliltä, tv-tasoa, olkkariin pöytää ja nojatuolia, niin ja sohvaa. Minun pitäisi mennä tällä viikolla laittelemaan verhoja ikkunoihin ja samalla näe sitten uuden kodinkin ihan luonnossa.
Kuvissa se oli varsin komea, tupakeittiö, alkovi ja iso parveke. Kaikki pinnat uusittua, kodinkoneet juuri vaihdettu ja asunnon pohjakin oli kertakaikkisen mainio. Kyllä tuon nyt kelpaa, tyttiksineen, vaikkakaan tyttis ei sinne virallisesti vielä muutakaan. Näin tämä pesä tyhjenee, yksi kerrallaan. Kaikista hienoin kommentti tuli pojalta itseltään iltapäivällä, juuri ennen kuin tämä säntäsit tyttiksensä noutoon; "äiti, en olisi ikinä uskonut että joskus vielä on näin; oma auto, oma koti ja ihan oma tyttöystäväkin, elämä on järjestynyt ihan mahdottoman ihanasti".
Nii-in. Niin paljon kaikkea kuraa sitä ilmassa olikin silloin kun poikanen oli vielä yläkoulussa, niin paljon vääntöä riitti vielä amiksen ekalle syksyllekin että välillä sitä epäili itsekin mikä tämän nuorukaisen elämästä vielä tuleekaan. Oikeastaan tällä hetkellä asiat on mahdottoman hyvin mitä näihin ns itsenäistyneisiin tulee; teini sai työharjoittelupaikan muutamaksi kuukaudeksi ja pitää työstään, poika 18v paiskii harjoittelupäivää kuljetusliikkeessä ja sen päälle tekee keikkaluontoista siivouskeikkaa kesätyöpaikkansa palkkariveissä. Kumpaisellakin on nyt oma tupa ja oma lupa ja ilmeisen mukava ja hyvä olo.
Eipä tässä kaiketi voi olla juuri muuta kuin tyytyväinen vaikka toki näihin muutoksiin pienesti haikeuttakin sisältyy. Ja silti; näinhän sen elämän kuuluu mennäkin, lasten kuuluu kasvaa ja itsenäistyä. Hmmmm. Taidanpa siirtyä nyt itseni työmaakuosiin trimmailuun ja sitä kautta kotvaksi uutisotsikoiden pariin, se on moro ja viettäkää kivakivatiistai!
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.